Vääriin paikkoihin pissaaminen osa 2: ongelman korjaaminen

Aiemmassa kirjoituksessani Vääriin paikkoihin pissaaminen osa 1: syyn selvittäminen käsittelin vääriin paikkoihin virtsaamisen taustoja ja mahdollisia syitä. Nyt puhutaan lisää siitä, kuinka lähteä korjaamaan ongelmaan johtaneita tekijöitä.

Vääriin paikkoihin virtsaamiseen syyt voi siis jakaa kolmeen kategoriaan

  1. Fyysiset sairaudet
  2. Ongelmat fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä -> hiekkalaatikkoaversio tai stressi
  3. Merkkailu

 

Fyysiset sairaudet

Pissaongelmissa kannataa aina ensin kääntyä eläinlääkärin puoleen, jotta mahdolliset sairaudet voidaan sulkea pois. Pissailu voi johtua kivusta ja liikkumisvaikeuksista (esim. tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet kuten nivelrikko), lisääntyneestä virtsaamistarpeesta (esim. munuaisten vajaatoiminta, diabetes) tai kivusta virtsateissä (esim. idiopattinen kystiitti, bakteeritulehdus, virtsakivet).

Yleisin virtsarakon sairaus kissoilla on niin sanottu idiopaattinen kystiitti. Idiopaattisessa kystiitissä virtsarakko tulehtuu ja sen seinämän suojakerros heikkenee. Etuliite idiopaattinen merkitsee sitä, että sairauden syy on tuntematon. Nyttemmin idiopaattisen kystiitin puhkeamisen on kuitenkin todettu liittyvän stressiin. Tämänhetkinen oletus on, että idiopaattisesta kystiitistä kärsivillä kissoilla elimistön stressivaste poikkeaa normaalista. Ne ovat siis tavanomaista herkempiä stressille ja voivat kokea stressaavina sellaisetkin asiat, jotka eivät juuri hetkauta muita, normaalilla stressivasteella varustettuja kissoja.

Idiopaatisen kystiitin hoitoon kuuluu kivun hoito, virtsan laimentaminen nesteensaantia lisäämällä  ja stressin minimointi huolehtimalla siitä, että kissan ympäristöolosuhteet ovat sille optimaaliset. Virtsarakon limakalvon suojakerrosta korjaavista lääkeaineista ja ravintolisistä saattaa olla apua joillekin potilaille. Mikäli nämä hoitokeinot eivät auta, on mahdollista aloittaa lisäksi ahdistusta lievittävä lääkehoito. Lääkehoidon varjolla ei kuitenkaan tule jättää huolehtimatta muista tukitoimista.

Muita virtsarakon sairauksia ovat muun muassa bakteeritulehdukset, virtsakivet ja kasvaimet. Uroskissoilla on naaraita kapeampi ja pidempi virtsaputki, ja niillä esiintyy toisinaan virtsatietukoksia. Virtsatietukos, jolloin virtsaa ei tule lainkaan, on hengenvaarallinen tila ja vaatii välitöntä hoitoa. Tukosta voivat olla muodostamassa virtsakivet, tulehtuneen rakon sisäpinnasta irronnut solujäte ja lima, valko- ja punasolut sekä virtsakiteet. Virtsaputken tulehdusreaktio ja turvotus usein pahenta ongelmaa Myös idiopaattinen kystiitti voi oireilla virtsatietukoksena. Kannattaa ottaa huomioon, että virtsakiteitä voi myös esiintyä aivan terveilläkin kissoilla.

 

2170925972_df9e929f6f_b

 

Ympäristöolosuhteet

Kun fyysiset sairaudet on suljettu pois, keskitytään seuraavaksi kissan ympäristöön ja sosiaaliseen ympäristöön. On tärkeää käydä läpi kaikki mahdolliset stressin aiheuttajat niin ympäristöolosuhteissa, kodin rutiineissa ja kissan hoidossa, omistajien ja kissan suhteessa sekä kissan ja perheen muiden lemmikkien suhteissa. Yleisimmät stressin lähteet kissan elämässä ovat muutokset kotiympäristössä, mutta toisaalta myös liian virikkeetön ympäristö, huono kissan ja omistajan välinen suhde, kissojen välinen konflikti sekä hallinnantunteen ja ennakoitavuuden puuttuminen.

On hyvä muistaa, että on hyvin yksilöllistä minkä kukin yksilö kokee stressaavana. Kissan kokema stressi ja siitä aiheutuvat negatiiviset vaikutukset riippuvat sekä kissayksilön temperamentista että ympäristöolosuhteista. Ahdistusta tai pelkoa potentiaalisesti aiheuttavat tekijät vaikuttavat voimakkaammin sellaisiin kissoihin, joiden perusluonne on ujo ja pelokas.

Kissalle on tärkeää, että se tuntee voivansa hallita toimintaansa ympäristössään ja että se pystyy ennakoimaan ympäristön tapahtumia. Kissa siis voi hyvin, kun se saa päättää itse omista asioistaan ja tehdä valintoja. Rutiinit ja pysyvyys ovat sille tärkeitä. Tuttu oma reviiri ja sen turvallinen hajumaailma ovat kissalle kaikki kaikessa. Uudet, vieraat hajut ja muutokset kotona rikkovat kissan turvallisuudentunnetta tavalla, jota meidän ihmisten on vaikea ymmärtää – ellemme varta vasten ala ajatella asioita kissan näkövinkkelistä.

Kuitenkin myös liian virikkeetön ja tylsä ympäristö voi aiheuttaa stressiä, jos kissa ei pysty tyydyttämään lajityypillisiä tarpeitaan. Tällaisia tärkeitä tarpeita ovat mm. saalistaminen ja ympäristön tutkiminen, raapiminen, kiipeily ja hyppiminen sekä aistien monipuolinen käyttö.

Kotiympäristö on hyvä järjestää siten, että se tyydyttää mahdollisimman hyvin kissan lajityypilliset tarpeet ja tukee kissan hyvinvointia. Tärkeimmät ympäristötekijät voi tiivistää viiteen kohtaan, jotka on lueteltu alla. Tutustu näihin tarkemmin blogikirjoituksessani Kissan ympäristötarpeet.

  1. Riittävä määrä turvapaikkoja
  2. Riittävä määrä tärkeitä resursseja sijoitettuna erikseen toisistaan (ruoka, vesi, hiekkalaatikot, lepopaikat, raapimispuut)
  3. Mahdollisuus leikkiin ja saaliskäytökseen
  4. Positiivinen ja ennakoitava yhdessäolo omistajan kanssa
  5. Kissan tarkkaa hajuaistia kunnoittava ympäristö

 

Sosiaaliset suhteet

Monikissatalouksissa kissojen välinen konflikti on valitettavasti hyvin yleistä, mutta sitä ei ole aina helppoa tunnistaa.

Kissojen sosiaalisuus vaihtelee voimakkaasti yksilöittäin. Ne ovat hyvin reviirisidonnaisia, eivätkä monet yksilöt tahdo jakaa reviiriään toisen kissan kanssa. Monikissataloudessa omistajan tulisi tarjota kissoille riittävästi tilaa ja niillä tulisi olla mahdollisuus pitää 1-3 metrin sosiaalinen etäisyys toisiinsa nähden halutessaan. Tärkeitä resursseja tulee olla niin monta (ja sijoitettuina eri paikkoihin), että jos kaikki talouden kissat haluaisivat käydä hiekkalaatikolla, juomassa tai syömässä samaan aikaan, jokaiselle riittäisi oma rauhallinen paikka näiden toimintojen suorittamiseen. Samaan sosiaaliseen ryhmään kuuluvat kissat voivat tyytyväisinä jakaa samat resurssit kuten hiekkalaatikot, ruoka- ja juomapaikat, nukkumapaikat, lelut ja raapimispuut – tai sitten eivät. Kilpailu resursseista voi johtaa konflikteihin, stressiin ja kissojen välisten suhteiden pysyvään rikkoutumiseen. Ja mikä tärkeintä, samassa taloudessa elävät kissat eivät läheskään aina koe kuuluvansa samaan sosiaaliseen ryhmään! Tällaisessa tapauksessa se, että tärkeät resurssit on jaettava vieraaksi koetun kissan kanssa, aiheuttaa todennäköisesti merkittävää kroonista stressiä.

Mistä sitten tietää, kokevatko kissat kuuluvansa samaan sosiaaliseen ryhmään vai eivät? Ystävällisissä väleissä olevat kissat lähestyvät toisiaan rennosti hännät pystyssä, tervehtivät toisiaan kurisemalla (”prrrrrp” -ääni), nuuskivat toisiaan nenäkkäin ja yleensä nuuskimisen jälkeen myös puskevat toisiaan. Läheisissä väleissä olevat kissat nukkuvat kylki kyljessä ja nuolevat toisiaan. Jos samassa taloudessa elävät kissat eivät koskaan tee mitään näistä edellä mainituista, ne todennäköisesti yrittävät vain sietää toisiaan ennemmin kuin näkevät toisensa ystävinä.

Kissojen välinen konflikti voi ilmetä suorana aggressiona eli tappeluna, jolloin se on helppo tunnistaa, mutta myös epäsuorana aggressiona eli tuijotteluna, kyräilynä ja toisen kissan vapaan liikkumisen blokkaamisena. Itse asiassa usein vääriin paikkoihin pissaamisen syyksi paljastuu se, että toinen kissa on blokannut tältä pissaajalta pääsyn hiekkalaatikolle ihan vain istumalla ja tuijottamalla.

Joskus kissojen leikkityylit saattavat poiketa paljon toisistaan; joku kissa voi tykätä hyökkäillä toisen kimppuun ja ajaa sitä takaa. Jos vastapuoli ei ymmärrä tätä leikiksi, se saattaa stressaantua pahasti hyökkäilyn kohteeksi joutumisesta. Monikissataloudessa käy myös toisinaan niin, että joku kissoista niin sanotusti uhriutuu eli alkaa väistää ja pakoilla muita. Tästä muodostuu helposti itseään vahvistava noidankehä, ja tuon paarian sorsiminen vain yltyy.

Lisää kissojen sosiaalisista suhteista voit lukea kirjoituksesta Kissalle kissa kaveriksi.

Kissan ja omistajan suhde voi jäädä heikoksi esimerkiksi kissan puutteellisen sosiaalistumisen vuoksi tai jos kissan käsittelyssä ei osata kunnioittaa sen lajityypillisiä ominaisuuksia. Kissan käsittelystä voit lukea lisää kirjoituksista Miksi kissa puree silittävää kättä? ja Kissan ympäristötarpeet. Rankaisun käyttäminen kissan kouluttamisessa ei ole koskaan suositeltavaa. Useinkaan kissa ei ymmärrä rankaisua eikä opi siitä.  Rankaiseminen vain rikkoo kissan ja omistajan suhdetta ja aiheuttaa ahdistusta, pelkoa ja turhautumista.

cat-475424_1920

 

Hiekkalaatikot

Hiekkalaatikkoon, kissanhiekkaan ja laatikon sijaintiin liittyvät ongelmat ovat usein syynä siihen, ettei kissa halua käyttää laatikkoa.  Hiekkalaatikko-olosuhteiden optimoinnissa kannattaa ottaa huomioon seuraavat asiat:

  • Hiekkalaatikkoja tulee olla riittävän monta, vähintään yhtä monta kuin on kissoja plus yksi ylimääräinen
  • Jokainen hiekkalaatikko sijoitetaan erikseen, mieluiten eri huoneisin, johonkin rauhalliseen mutta helposti saavutettavaan paikkaan
  • Hiekkalaatikon ei tule sijaita lähellä ruokailupaikkaa tai vesikuppia
  • Yksi hiekkalaatikko jokaiseen kerrokseen, jos kysessä on useampikerroksinen koti
  • Hiekkalaatikkoa ei ole hyvä laittaa kulkuväylille, ovensuuhun, lasiovien tai lattiaan saakka ulottuvien ikkunoiden lähistölle (eli sellaisiin paikkoihin, joissa kissa voi tuntea olonsa turvattomaksi)
  • Hiekkalaatikon tulee olla riitävän suuri, vähintään 1,5 kertaa kissan pituus nenästä hännäntyveen
  • Voit tarjota kissalle sekä avoimia että katollisia laatikoita, mutta yleensä kissat pitävät enemmän avoimista malleista
  • Hiekaksi kannattaa valita pienirakeinen, hajustamaton paakkuuntuva hiekka (ns. mikrohiekka), toki kissan yksilöllisiä mieltymyksiä kannattaa kuunnella
  • Hiekkaa tulee olla riittävän paksu kerros, vähintään 3-5 cm
  • Hiekkalaatikot puhdistetaan paakuista ja kakoista vähintään kahdesti päivässä, tarvittaessa useamminkin, lisätään hiekkaa tarpeen mukaan
  • Laatikot tyhjennetään ja pestään 1-2 viikon välein miedolla, hajustamattomalla yleispesuaineella ja kuumalla vedellä
  • Älä käytä muovisia hiekkalaatikonsuojuksia tai hajusteita hiekassa

 

Epätoivottuun pissaamispaikaan voi laittaa uuden hiekkalaatikon ja toivoa, että kissa valitsisi laatikon mieluummin kuin lattian tai maton tms. Jos kissa alkaa tosiaan käyttää tätä uuttaa laatikkoa, se pidetään aluksi paikallaan noin kuukauden ajan. Sen jälkeen laatikkoa voi alkaa pikku hiljaa siirtää kohti omistajan kannalta paremmin sopivaa sijaintia. Siirtäminen tehdään hyvin hitaasti, 10-20 cm kerrallaan.

Toinen vaihtoehto on estää kissan pääsy tuolle epätoivotulle pissapaikalle, jotta käytös ei pääsisi toistumaan ja siten vahvistumaan.

Hiekkalaatikkoja lisätessä on hyvä toimia niin, että laitetaan uusia laatikoita uusiin paikkoihin, mutta jätetään vanhat laatikot aluksi entisille paikoilleen. Sitten pidetään kirjaa siitä, mitä laatikoita kissa käyttää ja mitä ei. Myöhemmin voidaan poistaa ne laatikot, jotka jäävät käyttämättä tai kokeilla niille uusia, mieluisampia paikkoja.

 

Pissatahrojen puhdistaminen

Epätoivotut pissapaikat puhdistetaan huolellisesti, koska virtsan haju houkuttelee kissaa käyttämään paikkaa uudelleenkin. Pissatahrojen pesu:

  1. Imeytä virtsaa talouspaperiin tms. niin paljon kuin mahdollista
  2. Pese tahra 10 % entsymaattisella pesuainella (esim. pyykinpesuaine) tai pissatahrojen pesuun tarkoitettulla valmisteella (esim. Urine Off)
  3. Suihkuta puhtaalla vedellä ja kuivaa talouspaperilla
  4. Suihkuta alkoholilla ja anna kuivua

Entsymaattinen pesuaine poistaa virtsan proteiinikomponentit ja alkoholi rasvakomponentit.

Etenkin merkkailutapauksissa kannattaa pissapaikkojen huolellisen pesun jälkeen suihkia niihin vielä feromonivalmistetta (Feliway Classic -suihke). Suihketta käytetään merkkauspaikkoihin päivittäin kuukauden ajan.

Jos pissapaikka vaikeasti puhdistettava, esimerkiksi sohva tai kokolattiamatto, on viisainta heittää koko tahriintunut kapine menemään ja hankkia uusi.

 

Feromonit ja ravintolisät

Synteettisiä feromoneja voi hyödyntää myös haihduttimen muodossa tukemaan kissan turvallisuudentunnetta (Feliway Classic) ja/tai lisäämään kissojen välistä sopusointuisuutta (Feliway Friends).

Ahdistukseen taipuvaisen kissan hyvinvointia voi kokeilla tukea ravintolisillä esim. Zylkene tai Calmex. Tarvittaessa voidaan aloittaa myös varsinainen lääkehoito ahdistuneisuuteen, mutta se ei koskaan saa olla edellä mainittujen ympäristöolosuhteiden korjaamisen korvike.

 

feliway-classic-diffuser_feliway_homepage_packshot_product
(c)www.feliway.com

 

Oppimisen vaikutus

Varsinkin pidempään jatkuneissa pissailuongelmissa on otettava huomioon oppimisen vaikutus käyttäytymiseen. Jos kissa on oppinut pitämään esimerkiksi eteisen mattoa hiekkalaatikkoa parempana tarpeidentekopaikkana, se todennäköisesti jatkaa entistä käytöstä vaikka ympäristöolosuhteet korjattaisiin. Lisäksi erilaiset ongelman ratkaisemiseksi suoritetut toimenpiteet kuten rankaiseminen voivat muuttaa käytöstä alkuperäisestä, monimutkaistaa asioita ja vaikeuttaa ongelman korjaamista. Sen vuoksi vääriin paikkoihin pissaamiseen kannattaisi reagoida heti ensimmäisten epätoivottujen pissojen sattuessa, jotta ongelmiin päästäisiin kiinni tuoreeltaan ja oikeanlaisen hiekkalaatikkokäytöksen palauttaminen sujuisi mahdollisimman helposti.

Mikäli edellä kuvatuilla ympäristönmuutoksilla ja olosuhteiden optimoinnilla ei saada pissaamiskäytöstä kotikonstein korjattua, kannattaa pyytää apua käytäytymisasiantuntijalta tai eläintenkouluttajalta.

4 comments on “Vääriin paikkoihin pissaaminen osa 2: ongelman korjaaminen

  1. Heidi Seppälä

    Kysyisin kohdasta pissatahrojen puhdistaminen kohta 4. Suihkuta alkoholilla ja anna kuivua. Tämä on minulle uusi. Miten tämä tehdään? Millä alkoholilla?
    Olen itse tehnyt niin, että paperilla pyyhkinyt/imeyttänyt pissan (on lattialla pissailua), sen jälkeen suihkinut Cat extreme pissanhajupoistoaineella ja antanut sen kuivua. Loput jättänyt. Voitko kertoa tarkemmin loput?

    Tykkää

    • Kiitos tarkentavasta kysymyksestä!

      Alkoholiksi käy mikä tahansa kirkas viina, jonka alkoholipitoisuus on yli 35-40 %, tai denaturoitu sprii. Liuottavien ominaisuuksiensa vuoksi alkoholi saattaa aiheuttaa muutoksia väriä luovuttaviin tai arkoihin materiaaleihin ja kuivattaa nahkapintoja, joten sitä kannattaa kokeilla ensin pienemmälle alueelle. Alkoholin tarkoituksena on siis liuottaa pois virtsatahran rasvakomponentit, joihin entsymaattinen pesuaine ei ehkä ole täysin tepsinyt.

      Tykkää

      • Heidi Seppälä

        Kiitos vastauksesta! Näin sen vasta. Käyköhän puhdistusaine Septidin tuohon alkoholiin? Tiedätkö mikä sen alkoholi pitoisuus on? Yritin googlettaa, mutten löytänyt tietoa. Kun sitä löytyisi kaapista. Vai jos se ei sovi niin menenkö vaan Alkoon ostamaan kirkasta viinaa? 😃
        Pari lisä tarkennusta vielä, että annan siis pissanhajupoistoaineen kuivua itekseen (näin ainakin pullon ohje sanoo) ja kuivumisen jälkeen suihkutan vedellä, kuivaan ja sen jälkeen vasta suihkutan alkoholia? Mikä tuon veden suihkuttamisen pointti on? Onko sitä alkoholia paljon laitettava?
        Kissa on pissannut myös matolle. Onko siinäkin samat ohjeet eli alkoholia lopuksi myös?
        Kiitos kirjoituksistasi! On paljon hyvää infoa. Löysin nämä vasta, mutta varmasti luen enemmänkin juttujasi jatkossa. Kissa pissailee lattialle ja matolle ja yritän kaikin keinoin keksiä mitä tehdä.

        Tykkää

      • Kannattaa noudattaa pesuaineen valmistajan ohjeita. Voit siis suihkuttaa pesuainetta ja antaa sen kuivua. Vesisuihkuttelu ja kuivaus huuhtelee pois pesuainejäämät ja irronneen lian. Kun pinta on pesty, huuhdottu ja kuiva, suihkutellaan alkoholia. Septidinin alkoholipitoisuutta en onnistunut selvittämään, suosittelisin siis esim. kirkasta viinaa (väh. 35-40 % alkoholia). Alkoholilla suihkuttelun jälkeen puhdistettavaa pintaa voi vielä hangata varovasti, jotta alkoholi leviää tasaisesti. Käytettävä alkoholimäärä on sopiva, kun koko puhdistettava pinta kostuu kevyesti.

        Mattojen puhdistukseen ohjeet ovat samat. Joskus paksujen mattojen puhdistaminen voi olla vaikeaa, jolloin täytyy harkita niiden heittämistä pois ja uusien hankintaa.

        Feromonisuihketta tosiaan ihan lopuksi, alkoholin haihduttua ja pinnan kuivuttua.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: