Turvallisuudentunne on kissalle kaikki kaikessa

Kukapa meistä ei haluaisi tuntea oloaan turvalliseksi ja kokea pystyvänsä vaikuttamaan omaan elämäänsä. Kissalle se on elintärkeää.

Kissa on alkuperältään yksineläjä. Se ei ole voinut luottaa keneenkään muuhun kuin itseensä. Kissan on täytynyt puolustautua sekä vihamielisiä lajukumppaneita että isompia saalistajia vastaan. Kissan alkuperä vaikuttaa edelleen paljon sen käyttäytymiseen vaikka elinympäristö on muuttunut täydellisesti.

Mieti, milloin tunnet olosi turvalliseksi? Itse sanoisin, että silloin, kun ympäristö on minulle tuttu, tiedän mitä tulee tapahtumaan ja pystyn itse vaikuttamaan siihen. Sama pätee kissoihin. Luonnossa elävälle kissalle kykenemättömyys paeta uhkaa ja piiloutua on tarkoittanut kuolemaa. Sen vuoksi hallinnantunteen menetys saa ne panikoitumaan. Kissan turvallisuudentunteen perustan muodostaa mahdollisuus piiloutua. Piilopaikat ja niiden koskemattomuus ovat äärimmäisen tärkeitä myös nykyisille kotikissoille. Hyvä piilopaikka on sellainen, johon kissa pääsee muiden katseilta suojaan. Mieluiten hieman hämärä ja lattiatasoa korkeammalla. Piilopaikkoja kannattaa olla useita, ja kissalla tulee aina olla vapaa pääsy niihin.

Kuljetuskoppaan laittaminen tarkoittaa kissalle hallinnantunteen menettämistä. Siksi monet kissat eivät pidä kopasta. Kuljetuskoppaharjoittelu tehdään siten, että kissalla on alkuun aina halutessaan mahdollisuus valita ja poistua kopasta. Valinnanvapaus tuo turvaa.

Kissat ovat kontrollifriikkejä. Ne arvostavat pysyvyyttä ja rutiineja, koska silloin ne voivat ennakoida mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Tuttu ympäristö ja säännölliset rutiinit tuovat turvaa. Toiset kissat kestävät paremmin muutoksia kuin toiset. Monelle kissalle esimerkiksi muutokset omistajan työaikataulussa tai kodin sisustuksessa voivat olla stressaava kokemus. Kaikki muutokset olisi hyvä pyrkiä tekemään asteittain.

Tuttu hajumaailma merkitsee kissoille enemmän kuin asioiden ulkonäkö. Kissat elävät hajujen maailmassa. Meidän ihmisten on usein vaikea ymmärtää tätä, koska kissoihin verrattuna meidän hajuaistimme on kerrassaan surkea. Koti on kissan mielestä turvallinen, kun siellä haisee tutulta; kissan omilta feromoneilta ja muilta hajumerkeiltä. Hajusteet, pesuaineet, suursiivous, uudet huonekalut ja uudet lemmikkieläimet rikkovat kaikki tuttua hajumaailmaa. Tututkaan kissat eivät välttämättä tunnista toisiaan, jos niiden haju on muuttunut esimerkiksi eläinlääkärikäynnin vuoksi. Vieras kissa haisee aina vieraalta ja pelottavalta. Kissojen tutustuttaminen tehdään sen vuoksi hajujen kautta, ja vasta yhteisen hajumaailman muodostuttua päästetään ne näkemään toisensa.

Kissan suhde omistajaan kannattaa säilyttää positiivisena. Rankaiseminen, pakkotoimet ja epäjohdonmukaisuus tekevät omistajasta kissan silmissä epäluotettavan ja pelottavan. Ristiriitainen näkemys omistajasta aiheuttaa kissassa stressiä ja turhautumista. Stressi ja turhautuminen voivat purkautua käytösongelmina kuten vääriin paikkoihin pissaamisena tai aggressiivisuutena.

Hoitotoimet ja lääkitseminen olisi ihanteellista opettaa kissalle jo etukäteen, positiivisella ja kissan omaehtoisuutta kunnioittavalla koulutustavalla. Tästä aiheesta kiinnostuneita suosittelen lämpimästi tutustumaan eläinkouluttaja Jaana Pohjolan www.elainkoulutus.fi -sivustoon.

Mikäli kissaa on pakko lääkitä tai käsitellä sen tahtoa vastaan, omistajan käsiä ei kannata yhdistää kissan mielessä tuohon ikävään tapahtumaan. Esimerkiksi pyyhkeesen kääriminen tai hanskojen käyttö voi suojella epätoivotulta assosiaatiolta. Kissalle voi myös opettaa jo etukäteen turvamerkin, ikään kuin ”vaara ohi” -signaalin. Turvamerkin tarkoitus on, että kissa tietää milloin kurjat toimenpiteet ovat ohi ja se pystyy taas rentoutumaan.

Kaiken kaikkiaan kouluttaminen on loistava tapa lisätä kissan hallinnantunnetta. Kissa huomaa, että tekemällä jotain se saa opetettua omistajansa antamaan namin, silityksen tai jotain muuta mukavaa. Kätevää ja niin siistiä!