Idiopaattinen kystiitti

Idiopaattinen kystiitti on yleisin kissan virtsatiesairaus. Kystiitti tarkoittaa virtsarakontulehdusta ja idiopaattinen sitä, että sairauden syy on tuntematon. Idiopaattisessa kystiitissä virtsarakossa on tulehdus, joka ei liity bakteeri-infektioon, virtsakivin tai kasvainmuutoksiin. On todettu, että idiopaattiselle kystiitille alttiilla kissoilla elimistön stressivaste poikkeaa normaalista. Sen vuoksi ne ovat muita kissoja herkempiä stressille ja voivat kokea stressaavina sellaisetkin asiat, jotka vaikuttavat omistajasta täysin merkityksettömiltä. Idiopaattisen kystiitin hoidossa ja uusiutumisen ennaltaehkäisyssä oleellista on stressin vähentäminen. Apua tähän kannattaa tarvittaessa pyytää kissojen käyttäytymiseen perehtyneeltä eläinlääkäriltä tai eläinkouluttajalta.

Stressin vaikutus sairastumiseen

Kissan kokemaan stressiin vaikuttavat sen temperamentti, kokemukset ja ympäristöolosuhteet. Ujot ja hermostuneet kissat ovat herkempiä ahdistumaan ja stressaantumaan kuin rennommat ja rohkeammat kissat. Stressi on myös kasautuva ilmiö. Sitä voisi kuvata altaana, joka pikkuhiljaa täyttyy vedellä ja täytyttyään riittävästi alkaa tulvia yli. Allas tarkoittaa kissan ominaisuuksia; sitä minkälainen kapasiteetti kissalla on sietää stressiä. Vesi taas stressin lähteitä eli ympäristötekijöitä ja kissan kokemuksia.

Kissat näkevät maailman hyvin eri tavalla kuin me ihmiset. Kissa voi kokea stressaavina sellaiset asiat, jotka meille näyttäytyvät yhdentekevinä. Mahdollisten stressitekijöiden selvittämiseksi käydään läpi kaikki yksityiskohdat kissan fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä, elämäntyyli ja päivittäisiin rutiineihin ja hoitoon liittyvät asiat.

Fyysiseen ympäristöön liittyvät stressitekijät

Stressikartoituksessa huomioidaan koko kissan elinympäristö. Reviirin laajuus riippuu siitä, onko kyseessä täysin sisäkissa vai pääseekö se liikkumaan myös ulkona. Ympäristön stressitekijät voidaan jakaa ulkona ja kodin sisällä ilmeneviin asioihin. Ulkona stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi kissan suosimiin saalistusympäristoihin tai tarpeidentekopaikkoihin kohdistuvat muutokset tai totuttujen kulkureittien sulkeminen. Myös sisäkissat voivat stressaantua ulkoa kantautuvista äänistä (rakennustyömaat, haukkuvat koirat, liikenteen melun jne), hajuista (kenkien tai laukkujen mukana kantautuvat vieraiden kissojen hajut jne) tai ikkunoiden tai lasiovien läpi näkemistään toisista kissoista.

Kissan luontainen reaktio uhkaan on pakeneminen ja piiloutuminen. Kissalle on elintärkeää tuntea olonsa turvalliseksi ja kokea hallitsevansa ympäristöään. Mahdollisuus piiloutua on sen vuoksi oleellista kissan hyvinvoinnille. Hyvin pelkistetty sisustus tai loft-tyyppiset asunnot voivat olla kissalle haastavia, koska ne tarjoavat hyvin niukasti mahdollisuuksia piiloutumiseen ja lymyilyyn. Kissat pitävät siitä, että ne voivat tarkkailla ympäristöään turvallisesti muita korkeammalta. Tällaisten korkeiden tarkkailupaikkojen puute voi lisätä kissan stressintunnetta. Lasiovet tai ikkunat, joista naapuruston kissat pääsevät tuijottamaan sisällä olevaa kissaa, voivat myös aiheuttaa ongelmia, koska sisällä olevan kissan turvallisen reviirin rajat tulevat uhatuiksi. Monikissatalouksissa ahtaat käytävät ja portaikot voivat olla ongelmallisia, sillä joku kissa voi estää arempien lajitovereidensa kulun tällaisten paikkojen läpi vain istumalla ja tuijottamalla (tyypillinen passiivisen aggression ilmenemismuoto).

Hallinnantunne, kyky päättää itse tekemisistään, mahdollisuus ennakoida ympäristön tapahtumia, rutiinit ja pysyvyys ovat edellytyksiä kissan hyvinvoinnille. Muutokset ympäristössä kuten uusien huonekalujen hankkiminen ja remontointi voivat aiheuttaa ahdistusta ja stressiä. Myös tutun reviirin menetys hetkellisesti tai pysyvästi esimerkiksi kissahoitolaan tai eläinlääkäriin menon tai muuton seurauksena on monille kissoille hyvin stressaavaa.

Kissan tärkeitä resursseja ovat muun muassa vesi, ruoka, hiekkalaatikot, piilo- ja lepopaikat, korkeat tarkkailupaikat, leikkimahdollisuudet ja raapimispuut. Näihin tulisi aina olla vapaa pääsy, myös monikissatalouksissa. Tärkeiden resurssien liian vähäinen määrä tai epäoptimaalinen sijoittelu on yleinen stressin lähde.

cat-1757919_1920

Sosiaaliseen ympäristöön liityvät stressitekijät

Sosiaalista stressiä voi ilmetä suhteessa toisiin kissoihin, ihmisiin tai muihin lemmikkieläimiin. Ongelmat kissojen välisissä suhteissa, uuden kissan hankkiminen, kissakaverin kuolema tai toisen kissan kotiinpaluu eläinlääkärikäynnin tai astutusmatkan jälkeen ovat esimerkkejä stressaavista tilanteista. Myös naapuruston kissat voivat aiheuttaa sosiaalista stressiä. Yleisiä stressin lähteitä ovat myös koiran tai muun lemmikin hankkiminen, muutoksen perheen koostumuksessa (vauvan syntymä, nuorten muutto pois kotoa, vierailijat) tai omistajan poissaolo. Kissan ja omistajan välisesssä suhteessa voi olla ongelmia, esimerkiksi jos omistaja käyttää rankaisemista opetuskeinona, käytäytyy ennalta-arvaamattomasti tai huomioi kissaa liikaa sen tarpeisin nähden. Sosiaalisen kanssakäymisen pitäisi aina lähteä kissan tarpeista, ja kissan pitäisi saada tehdä aloite lähestymiseeen.

Kissa lajina on sosiaalisesti joustava. Alkuperältään se on yksineläjä, mutta voi tulla toimeen myös muiden kissojen kanssa, jos olosuhteet ovat sopivat. Sosiaalisuus vaihtele kuitenkin hyvin paljon yksilöittäin. Se, miten kissat tutustutetaan toisiinsa, on usein ratkaisevan tärkeää sopuisan yhteiselon onnistumiseksi.

Kissat, jotka kuuluvat samaan sosiaaliseen ryhmään eli ovat ystävällisissä väleissä keskenään puskevat ja nuolevat toisiaan, nukkuvat kylki kyljessä ja usein myös leikkivät yhdessä. Jos kissojen ei koskaan näe tekevän näitä asioita, ne todennäköisesti korkeintaan sietävät toisiaan. Kissojen välisestä epäsovusta kertoo myös toisen välttely eli yksi kissa poistuu huoneesta toisen tullessa sinne, passiivinen aggressio eli toisen kissan kyttääminen ja tuijottaminen ja tietysti suora aggressio eli tappelu. Leikin ja tappelun erottaa siitä, että leikki on vastavuoroista eli kissat jahtaavat toisiaan vuorotellen, ne eivät sähise tai murise eikä kissojen elekielessä näy pelon merkkejä. Pelkoon voi viitata esim. korvien kääntäminen taaksepäin tai litistäminen päätä vasten, karvojen pörhistäminen, vetäytyminen matalaksi, pupillien laajeneminen, silmien siristely.

Mikäli kissat eivät kuulu samaan sosiaaliseen ryhmään, on konfliktien välttämiseksi erittäin tärkeää, että niillä on riittävästi tilaa väistää toisiaan. Tärkeitä resursseja on oltava niin paljon ja niin monessa eri paikassa, että ne ovat koko ajan vapaasti jokaisen kissan saavutettavissa.

Kuitenkin on hyvä ottaa huomioon, että jotkut kissat eivät koskaan opi tulemaan toimeen lajitovereiden kanssa eikä niitä silloin pitäisi siihen pakottaa, koska seurauksena on krooninen stressi ja hyvinvoinnin heikkeneminen.

Hoitoon ja elämäntyyliin liittyvät stressitekijät

Kuten jo sanottu, pysyvyys ja ennakoitavuus on kissalle hyvin tärkeää. Rutiinien puuttuminen tai muuttuminen voi johtaa turhautumiseen ja stressiin. Esimerkiksi ruokailuaikojen, ulkoiluaikojen, leikkihetkien ja omistajan kanssa seurustelun olisi hyvä tapahtua aina kuitakuinkin samoihin aikoihin, jotta kissa tietäää milloin mitäkin tulee tapahtumaan. Toisaalta liian yksitoikkoinen ja virikkeetön ympäristö voi sekin aiheuttaa stressiä ja tylsistymistä. Ulkoilu tarhassa tai valjaissa on mainio tapa rikastaa kissan elämää, mutta jos kissalla ei ulkoilessaan ole mahdollisuutta tutkia ympäristöä oman halunsa mukaan tai piiloutua halutessaan, ulkoilu voikin olla virikkeen sijasta stressin lähde. Stressiä voi aiheuttaa myös esimerkiksi puutteellinen hiekkalaatikon puhtaanapito, turkinhoito tai terveydenhoito.

cat-2210289_1920

Idiopaattisen kystiitin oireet

Muutokset virtsaamisen tiheydessä tai määrässä tai vääriin paikkoihin virtsaaminen ovat oireita, joihin olisi hyvä puuttua pikaisesti.

Alempiin virtsateihin kuuluvat virtsarakko ja virtsaputki. Näiden sairaudet ilmenevät tavallisesti tihentyneenä virtsaamistarpeena, virtsaamisen kivuliaisuutena, verivirtsaisuutena. Kissa voi rampata yhtenään hiekkalaatikolla, maukua, nuolla peräpäätään tavallista enemmän ja pissailla muuallekin kuin hiekkalaatikkoon. Verensekaisia pissatippoja voi löytyä pitkin lattioita.

Virtsatieoireileva kissa on aina hyvä viedä eläinlääkäriin, jotta voidaan sulkea pois muut sairaudet kuten bakteeri-infektio, virtsakivet ja virtsarakon kasvaimet.

Uroskissoilla on naaraita kapeampi ja pidempi virtsaputki, ja niillä esiintyy toisinaan virtsatietukoksia eli virtsaa ei tule lainkaan. Virtsatietukos on hengenvaarallinen tila ja vaatii välitöntä hoitoa. Tukosta voivat olla muodostamassa virtsakivet, tulehtuneen rakon sisäpinnasta irronnut solujäte ja lima, valko- ja punasolut sekä virtsakiteet. Virtsaputken tulehdusreaktio ja turvotus usein pahentaa ongelmaa Myös idiopaattinen kystiitti voi oireilla virtsatietukoksena. Kannattaa ottaa huomioon, että virtsakiteitä voi myös esiintyä aivan terveilläkin kissoilla.

Idiopaattinen kystiitti voi ilmetä yksittäisenä, lyhyehkönä sairausepisodina, joka yleensä paranee noin viikon sisällä, mutta se voi myös kroonistua tai oireet voivat uusiutua aika ajoin.

Joskus virtsaamiseen liittyvä kipu saa aikaan hiekkalaatikkoaversion, ja kissa jatkaa vääriin paikkoihin pissaamista, vaikka itse sairaus on jo parantunut.

Idiopaattiselle kystiitille alttiilla kissoilla voi esiintyä muitakin käyttäytymismuutoksia; ne voivat olla säikympiä esimerkiksi äänille, jatkuvasti jännittyneitä ja hermostuneita, ylikiintyneitä omistajaan tai vetäytyviä ja omissa oloissaan pysytteleviä.

shutterstock_1071823508

Idiopaattisen kystiitin hoito

Idiopaattisen kystiitin tärkein hoito- ja ennaltaehkäisykeino on stressin vähentäminen.

Hiekkalaatikkoasiat kuntoon

Hiekkalaatikoita tulisi olla vähintään yhtä monta kuin taloudessa on kissoja plus yksi ylimääräinen (n+1 -sääntö), ja ne kaikki tulisi sijoittaa eri paikkoihin, mieluiten kokonaan eri huoneisiin. Hiekkalaatikkojen sijainnin tulisi olla rauhallinen ja suojainen, mutta helposti saavutettava. Monikerroksissa asunnoissa olisi hyvä olla vähintään yksi hiekkalaatikko jokaisessa kerroksessa. Hiekkalaatikoita ei laitetan ruokailupaikkojen ja vesikuppien lähistölle.

Hiekkalaatikoiden on tärkeää olla riittävän suuria, vähintään 1,5 x kissan pituus nenänpäästä hännäntyveen. Jotkut kissat tykkäävät avoimista laatikoista, toiset taas katollisista. Katolliset hiekkalatikot ovat usein omistajien mielestä mukavia, koska ne estävät hiekan leviämistä ympäristöön. Kissojen mielestä ne kuitenkin sattavat olla liian ahtaita ja ahdistavia. Katollisesta laatikosta on vain yksi poistumistie, jolloin toisen kissan, koiran tai lapsen on helppo häiritä laatikolta pois pyrkijää. Katollisessa laatikossa kissa ei myöskään pysty tarkkailemaan ympäristöään ja se joutuu helpommin yllätetyksi.

On tutkittu, että useimmat kissat valitsevat mieluiten hienojakoisen, hajustamattoman hiekan, jota on helppo kaivaa. Esimerkiksi hajustamaton, paakkuuntuva mikrohiekka on siis hyvä valinta. Kannattaa kuitenkin noudattaa kissan yksilöllisiä mieltymyksiä ja aiempia tottumuksia tarpeen mukaan.

Hiekkalaatikosta poistetaan paakut ja kakat vähintään 1-2 kertaa päivässä. Koko laatikko tyhjennetään ja pestään kuumalla vedellä ja neutraalilla (mahdollisimman hajustamatomalla) yleispesuainella kerran viikossa.

Jos kissa on alkanut virtsata johonkin tiettyyn paikkaan hiekkaatikon ulkopuolelle, voi siihen kohtaan laittaa yhden lisähiekkalaatikon. Jos kissa hyväksyy uuden laatikon ja alkaa käyttää sitä, laatikko pidetään paikoillaan vähintään kaksi viikkoa. Sen jälkeen hiekkalaatikkoa voi ryhtyä vähitellen siirtämään kohti omistajalle paremmin sopivaa sijaintia, sopiva siirtonopeus on 10-20 cm päivässä.

cat-2553920_1920

Kissaystävällisen ympäristön luominen

Kissalle on tärkeää, että se tuntee voivansa hallita toimintaansa ympäristössään ja että se pystyy ennakoimaan ympäristön tapahtumia. Kissa siis voi hyvin, kun se saa tehdä valintoja ja päättää itse omista asioistaan. Rutiinit ja pysyvyys ovat sille tärkeitä. Tuttu oma reviiri ja sen turvallinen hajumaailma ovat kissalle kaikki kaikessa. Uudet vieraat hajut ja muutokset kotona rikkovat kissan turvallisuudentunnetta tavalla, jota meidän ihmisten voi olla vaikea ymmärtää. Ympäristöön kohdistuvat muutokset olisi hyvä minimoida tai, jos muutokset ovat välttämättömiä, toteuttaa pikkuhiljaa siten, että kissalla on riittävästi aikaa sopeutua.

Kuitenkin myös liian virikkeetön ja tylsä ympäristö voi aiheuttaa stressiä, jos kissa ei pysty tyydyttämään lajityypillisiä tarpeitaan. Tällaisia tärkeitä tarpeita ovat mm. saalistaminen ja ympäristön tutkiminen, raapiminen, kiipeily ja hyppiminen sekä aistien monipuolinen käyttö.

Kotiympäristö on hyvä järjestää siten, että se tyydyttää mahdollisimman hyvin kissan lajityypilliset tarpeet ja tukee kissan hyvinvointia. Tärkeimmät ympäristötekijät voi tiivistää viiteen kohtaan:

  • Turvapaikat

Kissalle tulisi järjestää useita turvapaikkoja, joihin se voi vetäytyä ja joissa kukaan ei häiritse sitä. Myös omistajan tulee jättää turvapaikassaan oleva kissa rauhaan. Hyvä piilopaikka on sellainen, jossa kissa voi olla muiden katseilta suojassa, esimerkiksi  pahvilaatikko, kuljetuskoppa ilman ovea, iglu-mallinen peti, vaatekaapin hylly tai sängynalunen. Turvapaikkoja on hyvä olla useita ja kissalla tulisi olla niihin aina vapaa pääsy.

  • Riittävä määrä tärkeitä resursseja sijoitettuna erikseen toisistaan

Kissalle tärkeillä resursseilla tarkoitetaan ruokaa, vettä, hiekkalaatikoita, nukkumapaikkoja, raapimispuita ja tähystelypaikkoja ynnä muita kissan jokapäiväiselle elämälle tärkeitä asioita. Näitä tärkeitä resursseja tulee olla riittävän paljon ja niiden tulee sijaita riittävän etäällä toisistaan. Suositeltavaa olisi, että kaikkia resursseja olisi yhtä monta kuin taloudessa on kissoja plus yksi ylimääräinen setti. Etenkin monikissatalouksissa hiekkalatikoita laitetaan useisiin eri huoneisiin, jotta jokaisella kissalla olisi aina vapaa pääsy tarpeilleen. Kissoille ruokailu ei ole sosiaalinen tilaisuus vaan ne syövät mieluiten yksin. Sen vuoksi ruokailupaikatkin sjoitetaan riittävän kauas toisistaan, mieluiten kokonaan eri huoneisiin.

  • Mahdollisuus leikkiin ja saaliskäytökseen

Luonnossa kissa käyttää valtaosan valveillaoloajastaan ravinnonhankintaan, ja kissalla on edelleen voimakas sisäsyntyinen tarve päästä toteuttamaan saalistuskäytöstä. Ellei kissalla ole mahdollisuutta metsästää, sille täytyy tarjota korvaavaa toimintaa sisätiloissa. Kissalle on hyvä järjestää mahdollisuus omatoimiseen leikkiin sekä myös leikkiä sen kanssa päivittäin.

  • Positiivinen ja ennakoitava yhdessäolo omistajan kanssa

Kissat pitävät lyhyistä, hillityistä ja usein toistuvista seurusteluhetkistä, eivät niinkään pitkäkestoisesta ja intensiivisestä kanssakäymisestä. Monet kissat tuntevat olonsa epämukaviksi, jos niitä nostellaan syliin, halaillaan ja pussaillaan. Kissan kanssa on aina syytä kunnioittaa sen itsemääräämisoikeutta ja antaa sen mennä ja tulla mielihalujensa mukaan. Näin seurustelu omistajan kanssa on myös kissalle nautinnollista.

  • Kissan tarkkaa hajuaistia kunnoittava ympäristö

Kissa niin sanotusti näkee maailman hajujen kautta, arvioi ympäristöään ja sen turvallisuutta. Hajuilla merkkaaminen on kissalle luonnollista käytöstä, esim. puskeminen, raapiminen, virtsamerkkailu ja ulostaminen. Kissa merkitsee ydinreviirinsä puolustaakseen sitä tunkeilijoilta sekä myös tehdäkseen olonsa turvalliseksi reviirillään. Vieraat ja voimakkaat hajut kissa kokee vastenmielisinä ja pelottavina, joten hajusteita ja voimakkaan hajuisia kemikaaleja, siivousaineita ynnä muita olisi hyvä välttää kissan ympäristössä.

Suosittelen klikkaamaan auki oheisen linkin ja lukemaan aihetta syvemmin käsittelevän blogikirjoitukseni Kissan ympäristötarpeet.

Nesteensaannin lisääminen

Nesteensaannin lisääminen on stressin vähentämisen ohella tärkeimpiä idiopaattisen kystiitin hoitokeinoja. Kannattaa laittaa tarjolle useita juomakuppeja kissan suosikkipaikkoihin, joissa se viettää eniten aikaa. Kissat ovat aavikkoeläiminä luonnostaan huonoja juomaan, mutta kun ne lähestulkoon törmäävät juomakuppeihin useita kertoja päivässä, ne saattavat ohimennessään tulla juoneeksi silloin tällöin. Juomakupeiksi sopivat parhaiten laakeat, matalat lasiastiat, jotka on täytetty vedellä piripintaan. Kissat kun haluavat nähdä veden pinnan ja juoda niin, etteivät viikset kosketa vettä tai kupin laitoja. Kannattaa myös kokeilumielessä tarjota vaihtoehtoja ja erilaisia juoma-astioita; jotkut kissat pitävät lasista tai mukista juomisesta, toiset taas tippumaan jätetystä hanasta tai lähde-tyyppisistä juoma-automaateista.

Siirtyminen pääosin kosteaan ruokaan on yksinkertainen keino lisätä kissan päivittäistä nesteensaantia. Kuivaruoka-aterian sekaan voi lorauttaa pienen määrän vettä ennen tarjoilua.

Kissalle voi tarjoilla myös itse keitettyjä liha- tai kalaliemiä. Liemet valmistetaan alusta alkaen itse, liemikuutiota ja -tiivisteitä ei tule käyttää, koska ne ovat liian suolaisia. LIha- tai kalalientä voi pakastaa jääpalamuoteissa ja ottaa pakkasesta yhden tai pari palaa kerrallaan maustamaan juomavettä. Maustettu vesi täytyy tietysti vaihtaa päivittäin. Jotkut kissat pitävät tonnikalapurkin liemellä maustetusta vedestä. Nykyään kaupoista löytyy myös valmiita lihaliemimäisiä kissanruokia (soup-pussit).

cat-1196374_1920

Lääkehoito

Lääkehoidosta en kirjoita tässä yhteydessä laajemmin, koska sen suunnittelee hoitava eläinlääkäri tapauskohtaisesti. Idiopaattinen kystiitti on kivulias sairaus, joten kivunhoito on syytä aloittaa mahdollisimman pian. Antibiootteja ei tämän sairauden hoitoon ole syytä käyttää. Niitä tarvitaan vain, jos puhtaasti rakkopunktiolla otetun virtsanäytteen bakteeriviljelyn perusteella on todettu virtsarakon bakteeri-infektio (jolloin kyseessä ei siis ole idiopaattinen kystiitti vaan bakterielli kystiitti). Kissalle, jolla oireet ovat voimakkaat ja uusivat helposti, voidaan aloittaa myös psyykenlääkitys ahdistuksen ja stressin lievittämiseksi. Lääkityksen ei kuitenkaan tulisi olla ensisijainen hoitovaihtoehto. Sen avulla voidaan pikemminkin tukea muiden stressinhoitokeinojen vaikutusta.

Ravintolisät

Stressin hoitoon tarkoitetuista ravintolisistä voi olla hyötyä osalle potilaista. Tutkimusnäyttö näiden tehosta on kuitenkin toistaiseksi niukkaa. Jos idiopaattisen kystiitin lääkehoitoon sisältyy psyykenlääkkeitä, on eläinlääkärin mielipidettä hyvä kysyä ennen minkään ravintolisän käytön aloittamista.

Feromonit

Synteettisiä fermonivalmisteita voi käyttää lisäämään kissan turvallisuudentunnetta ja tukemaan monikissataloudessa kissojen välistä yhteenkuuluvuudentunnetta. Feliway Classic sisältää kissan naamaferomonia F3, joka auttaa kissaa tuntemaan olonsa varmemmaksi ja turvallisemmaksi reviirillään ja siten vähentää ahdistusta ja stressiä. Feliway Friends taas sisältää nisäalueelta eritettävää tyynnyttävää feromonia, jonka on todettu lisäävän kissojen välistä harmoniaa ja vähentävän konflikteja. Jos kissoilla kuitenkin ovat sukset pahasti ristissä ja konflikti näkyy suorana aggressiona eli tappeluna, eivät feromoinivalmisteet todennäköisesti riitä ongelman korjamiseen.

Kissojen välisen kofliktin hoito

Kissojen välisen konfliktin vähentäminen auttaa lievittämään kroonista stressiä. Hiekkalaatikko-olosuhteiden optimointi ja ympäristötarpeista huolehtiminen auttaa vähentämään kissojen välisiä jännitteitä, kun resursseista ei tarvitse kilpailla.

Kissoilla tulisi olla mahdollisuus väistää toisiaan tarpeen mukaan. Niiden tulisi voida pitää vähintään 1-3 metrin etäisyys toisistaan. Kolmiulotteisuuden lisääminen eli kiipeilypuiden, hyllytasojen ja kaapinpäällisten ynnä muiden korkeiden tähystyspaikkojen järjestäminen kissojen käyttöön on erittäin suositeltavaa. Suunnittelussa on otettava huomioon, että jokaisesta paikasta on kaksi poistumistietä. Näin varmistetaan, ettei yksi kissa pysty ahdistamaan toista jonnekin umpikujaan.

Tarvittaessa kissat eristetään toisistaan ja aloitetaan uudelleentutustuttaminen, samalla tavalla kuin tehtäisiin uuden kissan tullessa kotiin. Tutustuttaminen sisältää kolme vaihetta: hajujen kautta tutustumisen, visuaalisen tutustumisen ja lopulta suoran kontaktin. Lisää tästä aiheesta voit lukea blogikirjoituksestani Ottaisinko kissalleni kaverin?

Erityisesti kissojen välisten suhteiden ongelmissa voi olla hyvä kysyä neuvoa eläinkouluttajalta tai kissojen käyttäytymisen asiantuntijalta.

Aina ei rento yhteiselämä onnistu vaikka kaikki yllä mainitut asiat olisi otettu huomioon. Silloin voi olla välttämätöntä miettiä uuden kodin etsimistä jommalle kummalle kissalle, jotta konflikti ja stressi eivät pääsisi jatkumaan kauempaa.

cats-1577580_1920

 

0 comments on “Idiopaattinen kystiitti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: