Kun kissa maukuu liikaa

Kissan lisääntynyt maukuminen, levottomuus ja huomionhakuisuus erityisesti yöaikaan voi käydä pitemmän päälle raskaaksi omistajan näkökulmasta. Kissa ei kuitenkaan mau’u turhaan, sillä on aina käytöksellen jokin järkeenkäypä syy. Tässä kirjoituksessa käsittelen yleisimpiä maukuilun syitä ja sitä, miten ongelmaa kannattaa lähteä ratkomaan. 

Ensimmäisenä on suljettava pois sairaudet ja kipu levottomuuden ja maukumisen takana. Sairaudet, jotka nostavat verenpainetta, lisäävät näläntunnetta tai aiheuttavat kipua voivat lisätä maukumista. Yleisin syy levottomuuten ja ääntelyyn lienee kilpirauhasen liikatoiminta. Myös maha-suolikanavat sairaudet, munuais- ja maksa-sairaudet ja neurologiset ongelmat on suljettava pois. Iäkkäämmillä kissoilla esiintyy niin sanottua kognitiivista heikentymää eli dementiaa. Seniorikissoilla myös aistien heikkeneminen voi johtaa levottomuuteen.  Eläinlääkärissä kissalle tehdään perusteellinen terveystarkastus ja tarvittavat jatkotutkimukset kuten veri- ja virtsanäytetutkimus, verenpaineen mittaus, röntgenkuvaus ja ultraäänitutkimus, jotta voidaan sulkea pois kaikki mahdolliset sairaudelliset syyt oireiluun. Jos sairauksia löytyy, niihin tietysti aloitetaan asianmukainen hoito. Aina perussairauden hoitokaan ei kuitenkaan kokonaan poista maukumista, jos se on muuttunut opituksi käyttäytymismalliksi,  jota kissa jatkaa vaikka taustasyy olisikin hoidettu.

Jos sairaudet on suljettu pois, varmistetaan seuraavaksi, että kaikki kissan luonnolliset käyttäytymistarpeet tulevat tyydytetyiksi eli keskitytään ympäristötekijöihin ja päivittäisiin rutiineihin. Kissan tulee saada oikeanlaista ruokaa, riittävä määrä ja riittävän monta kertaa päivässä. Sillä on oltava vettä tarjolla, mieluiten useammassa eri paikassa ja muualla kuin ruokakipon vieressä. Hiekkalaatikoita on oltava riittävän monta sijoitettuna eri paikkoihin, niiden on oltava puhtaita ja miellytettävä kissaa niin malliltaan kuin hiekan laadultaan. Kissalle on oltava tarjolla turvallisia lepo- ja piilopaikkoja, kiipeilymahdollisuuksia ja paikkoja, joista se voi tarkkailla ympäristöään muita korkeammalta. Myös raapiminen, leikki ja seurustelu omistajan kanssa on kissalle tärkeää. Erityisesti on otettava huomioon se, että kaiken sosiaalisen kanssakäymisen tulisi olla positiivista (niin muiden kissojen, muiden lemmikkieläinten kuin omistajankin kanssa) ja kissan lajityypillisyyttä kunnioittavaa. Lue lisää kissan tärkeimmistä ympäristötarpeista kirjoituksesta Kissan ympäristötarpeet.

Lisääntynyt maukuminen voi myös olla stressiperäistä tai liittyä ahdistuneisuuteen pelkoon. Pelon ja stressin syy pitäisi pyrkiä tunnistamaan ja poistamaan. Mahdollisia stressin aiheuttajia voivat olla esimerkiksi ulkona liikkuvat vieraat kissat, ympäristöstä kuuluvat äänet tai ulkoa sisään kulkeutuvat pelottavat hajut. Vieraiden kissojen aiheuttamaa stressia voidaan vähentää mm. peittämällä ikkunoita verhoilla tai lasiin kiinnitettävillä näkösuojakalvoilla.

Säännölliset päivärutiinit ovat tärkeitä, jotta kissa saa kaikki tarpeensa tyydytettyä ajoissa ilman tarvetta pitkälliseen maukumiskonserttiin. Kissat myös oppivat nopeasti. Jos ne huomaavat pääsevänsä toivottuun päämäärään voimakkaalla äänenkäytöllä, ne aivan varmasti turvautuvat siihen jatkossakin. Säännölliset rutiinit myös tukevat kissan turvallisuudentunnetta, jolloin stressi ja ahdistus lievittyy. Kissan on hyvä tietää ennakolta milloin se tulee saamaan ruokaa, milloin on leikkihetken aika ja milloin levätään. Ruokaa, leikkiä ja seurustelua tarjotaan säännöllisen päiväohjelman mukaan – ennen kuin kissa ehtii aloittaa huomion hakemisen maukumisella. Näin siis palkitaan rauhallista käytöstä.

Kissan virikkeellistäminen esimerkiksi temppujen harjoittelun, leikittämisen ja aktivointilelujen muodossa voi vähentää kissan tarvetta huomion hakemiseen maukumalla. Itse asiassa pääosa ruoasta on hyvä antaa aktivointileluista tai piilottelemalla ruokaa ympäri asuntoa kissan etsittäväksi ja jättää kuppiruokinta vähemmälle. Ihanteellisessa tilanteessa päivän ruokamäärä olisi hyvä jakaa viideksi tai useammaksi pienemmäksi ateriaksi, koska luonnossa kissa söisi 10-20 hiirtä tms pientä ateriaa vuorokauden mittaan. Tarvittaessa voi hyödyntää ajastettavia ruoka-auttomaatteja. Kissalle kannattaa myös tarjota uusia virikkeitä tutkittavaksi, kuten pahvilaatikoita, paperipusseja, vilteistä rakennettuja ”luolia” ja erilaisia ulkoa kerättyjä materiaaleja (esim. kuivat lehdet, kävyt ja muut luonnon antimet).

Jos ongelmana on yölevottomuus, on iltaisin hyvä aktivoida kissaa enemmän leikillä ja seurustelulla. Aktivoinnin jälkeen, juuri ennen nukkumaanmenoa, annetaan vielä ilta-ateria, jotta nälkäkään ei herättäisi keskellä yötä.

Iäkkäillä kissoilla, joilla levottomuuden syynä on aistien heikentynyt toiminta, liikkumisvaikeudet ja/tai dementia, käytettävissä olevan tilan rajaaminen pienemmäksi voi olla avuksi. Niille voidaan varustaa yön ajaksi tuttu ja turvallinen oma huone, jossa on kaikki niiden tarvitsema (ruoka, vesi, hiekkalaatikot, nukkumapaikat) helposti savutettavissa. Hämärän valaistuksen tai radion jättäminen päälle voi myös tukea kissan turvallisuudentunnetta.

Kissat oppivat nopeasti, millä keinoin se saavuttavat haluamansa päämäärät. Yöllä kovaan äänneen maukuvaan ja omistan unta häiritsevään kissaan on vaikea olla reagoimatta. Kuitenkin epätoivotun käytöksen palkitseminen huomiolla ja ehkä myös ruoalla on takuvarma keino saada käytös jatkumaan. Jos kyse on fyysisesti terveestä kissasta, jolla ei ole sairauden tms. takia eritystarpeita, yölevottomuuden hoito on hyvin yksinkertaista: lakkaa kokonaan huomioimasta kissaa yöllä.

• Maukuvaa tai muulla tavoin omistajaansa häiriköivää kissaa ei huomioida mitenkäään. Teeskentele nukkuvaa, älä reagoi.
• Käytä tarvittaessa korvatulppia tai vedä peitto pään suojaksi.
• Älä anna ruokaa, älä huuda, älä työnnä kissaa pois sängystä – älä tee yksinkertaisesti mitään.
• Jatka tätä sitkeästi kahden viikon ajan. Useimmissa tapauksissa kahden viikon hellittämätön huomiomattomuus riittää sammutaamaan käytöksen.
• Jos kissasi sairauden tai muun syyn takia tarvitsee ruokaa myös yöllä, käytä ajastettavaa ruoka-automaattia.

On myös hyvä opettaa kissalle, että omistajan herääminen ei ole sama asia kuin ruokinta. Muodosta joku rutiini aamuihin, niin että kissa ei saakaan ruoka heti herättyäsi. Pese vaikka hampaat tai käy suihkussa, ruoki vasta sitten.

Rankaiseminen on ehdottoman huono tapa hoitaa ylenmääräistä maukumista. Itse asiassa rankaisemista ei tulisi koskan käyttää kissaa opetettaessa. Sillä voi kyllä hetkellisesti saada kissan hieman hiljenemään, mutta todennäköisesti rankaisu lisää kissan tuntemaa ahdistusta ja stressiä ja heikentää kissan ja omistajan suhdetta. Kaikki nämä voivat ennemminkin lisätä kuin helpottaa maukumisongelmaa.

Pähkinänkuoressa vielä tärkeimmät vinkit:

• Sulje pois sairaudet tai hoida ne
• Takaa lajityypilliset käyttäymistarpeet ja ympäristötarpeet
• Virikkeellistä ja aktivoi
• Minimoi stressi ja lisää turvallisuudentunnetta
• Lakkaa reagoimasta huomionhakuisuuteen
• Älä rankaise