Käyttäytymiseen liittyvät ongelmat

Miksi kissa raapii sohvaa

Kynsityt sohvanpäädyt ovat tuttu näky useimmissa kissatalouksissa. Miksi kissan pitää raapia? Ja miksi sen pitää raapia juuri sohvaa?

Raapimalla kissat huoltavat kynsiään. Raapiminen auttaa irrottamaan uloimman, jo kuluneen kynnenosan ja paljastamaan uuden terävän kynnenkärjen. Raapiessaan kissat myös venyttelevät ja voimistelevat lihaksiaan. Menestyksekkään metsästyksen kannalta on eduksi, että kissa saa kynnet salamannopeasti esille, jotta se voi tarrata niillä saaliiseen. Raapiminen harjoittaa myös tätä mekanismia.

Ihmiset saavat noin 90% ympäristöä koskevasta informaatiosta näköaistin kautta. Kissoilla valtaosa fyysistä ja sosiaalista ympäristöä määrittävästä tiedosta taas välittyy hajujen ja feromonien avulla. Kissan tassunpohjissa on runsaasti feromoneja erittäviä rauhasia, ja raapiminen on myös suurelta osin hajuviestintää. Hajuviestin ohella raapiminen jättää myös visuaalisen viestin – kuten itse kukin voimmme huonekaluistamme todeta.

Vapaana eläviä kissoja seuraamalla on todettu, että useimmat kissat raapivat noin 1-6 kertaa päivässä. Raapiminen on yksi kissan perustarpeista, eikä sitä siten pitäisikään pyrkiä estämään vaan suuntaamaan oikein.

cat-2428571_1920

Raapiminen voi suuntautua pysty- tai vaakapinnoille, joten ainakin aluksi kissalle olisi hyvä tarjota molemmat mahdollisuudet ja seurata, kumpi vaihtoehto sitä miellyttää enemmän.

Pystysuunnassa raapiessaan kissan täytyy saada kurottautua pitkäksi eli raapimispaikan tulee olla riittävän korkea. Aikuisella kissalla sopiva korkeus on vähintään 60 cm. Monissa tarjolla olevissa raapimispuissa yhtenäinen raapimispinta on aivan liian lyhyt niihin sijoitettujen lukuisten tasojen ja pesien vuoksi. Tällaiset raapimispuut eivät ole sopivia raapimiskäyttöön, vaikka ovatkin erinomaisia kiipeilypuina. Yhtenäisen raapimispinta-alan korkeus kannattaa ottaa huomioon raapimispuuta valitessa. Korkeat raapimistynnyrit miellyttävät monia kissoja.

Raapimispaikan tulee olla riittävän tukeva, jotta se ei huoju tai kaadu kissan raapiessa.

Seniorikissoilla kurottautuminen pystyyn takajaloille voi tehdä kipeää selkä- tai nivelkipujen vuoksi. Silloin niiden voi olla helpompi raapia vaakapintoja.

Raapimispaikan materiaalin on hyvä olla sellainen, että se antaa vastusta kynsille. Sopivia materiaaleja ovat esimerkiksi sisalköysi, kokolattiamatto, aaltopahvi tai puu/kaarna.

Entä sitten raapimispaikan sijanti?

Usein kissat haluavat raapia heti herättyään, joten yksi raapimispaikka kannattaa sijoittaa kissan lepopaikan lähistölle.

Kissat merkitsevät reviiriään ja sen rajoja raapimalla, joten raapimispaikkoja on hyvä laittaa ikkunoiden luokse ja ovien läheisyyteen.

Kissat haluavat raapia myös silloin, kun ne viettävät aikaa omistajien kanssa. Siksi sohva on niin suosittu raapimiskohde, onhan se usein kodin ja vapaa-ajanvieton keskipiste. Raapimispuuta on turha piilottaa johonkin nurkkaan, eivät kissat sinne mene raapimaan.

Jos kissalla on tapana raapia jotakin omistajan mielestä sopimatonta kohdetta, esimerkiksi sohvaa, voi yhden raapimispuun laittaa tuon ei-toivotun paikan viereen. Ei-toivottu paikka peitetään ja kissaa houkutellaan raapimaan raapimispuuta (houkuttelusta lisää alempana). Kun kissa on oppinut raapimaan raapimispuuta, sitä voi tarvittaessa alkaa siirtää asteittain kohti sopivampaa paikkaa.

Jokaisella kissalla olisi hyvä olla enemmän kuin yksi raapimispaikka. Monikissatalouksissa jokaiselle sosiaaliselle ryhmälle (lue lisää sosiaalisista ryhmistä täältä) on oltava omat raapimispaikat, koska eri sosiaalisiin ryhmiin kuuluvat kissat eivät mielellään jaa raapimispaikkoja. Yleinen perusperiaate on, että raapimispaikkojen määrä on vähintään kissojen lukumäärä + 1.

Kissat raapivat mieluiten sellaista paikkaa, jossa on jo valmiiksi niiden tassunpohjaferomoneja ja raapimisjälkiä. Tietyn pinnan raapiminen on siis itseään vahvistava toiminto. Jos haluaa suunnata raapimista tiettyyn paikkaan, kissaa kannattaa houkutella raapimaan sitä leikin tai kissanmintun avulla. Esimerkiksi leikittämällä kissaa narulla, onkilelulla tai höyhenhuiskalla raapimispaikan ympärillä kynnet tarraavat usein kuin luonnostaan toivottuun paikkaan. Kerran paikkaa raavittuaan kissa todennäköisesti palaa raapimaan sitä myös uudestaan.

Yksi tapa vahvistaa toivottua raapimiskäytöstä on levittää raapimispaikkaan Feliscratch -feromonivalmistetta, synteettistä kissan tassunpohjaferomonia. Feliscratchiä levitetään raapimispaikkaan 2-3 viivaksi, aluksi yksi ampulli kerran päivässä 7 päivän ajan, sitten yksi ampulli kerran viikossa kolmen viikon ajan.

Kissat siis valitsevat raapimispaikkansa sen sijainnin, materiaalin, tukevuuden ja raapimispinta-alan perusteella. Tassunpohjaferomonit ja raapimisjäljet lisäävät raapimista. Jos tahdot säästää sohviasi, älä hanki huonoa raapimispuuta tai kätke sitä nurkkaan. Kissaperheessä raapimispuu saa olla sisustuksen kruunu olohuoneen kunniapaikalla.

0 comments on “Miksi kissa raapii sohvaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: