Kommunikaation tarkoituksena on välittää jokin viesti yksilöltä toiselle ja siten vaikuttaa viestin vastaanottajan käyttäytymiseen. Sosiaalisilla eläinlajeilla kommunikaation tärkein tehtävä on auttaa tunnistamaan muut lauman jäsenet ja välittää tietoa näiden tunnetilasta. Näin voidaan välttyä turhilta konflikteilta, mikä hyödyttää lauman selviytymistä. Kissa sen sijaan on yksineläjä, jolle tärkeintä oma selviytyminen. Luonnossa aikuisten kissojen viestintä tähtääkin lähinnä lajikumppaneiden pitämiseen riittävän etäällä (lukuunottamatta lisääntymisaikaa). Hajuviestintä täyttää tämän tarkoituksen parhaiten, koska hajuviestit ovat luettavissa vielä pitkään niiden jättäjän poistuttua paikalta, eikä suoraa kontaktia tarvita. Jos vieras kissa kuitenkin tulee liian lähelle, se yritetään karkottaa kehonkielellä viestimällä. Puolustuskannalla olevan kissan kehonkielen on tarkoitus olla mahdollisimman helposti havaittavaa ja suurieleistä, jotta tunkeilija havaitsisi viestin kauempaakin. Lähietäisyydeltä tulkittavat eleet ja ilmeet ovat kissolla laumaeläimiä huomattavasti huonommin kehittyineitä, koska nämä omien polkujensa kulkijat eivät ole niitä juurikaan tarvinneet.
Kissa siis käyttää visuaalista kommunikaatiota lähinnä puolustaakseen itseään. Yksilöiden välisiä ystävällisiä suhteita ylläpidetään pääosin hajuviestein ja kosketuksen välityksellä. Niin ihmisten kuin eläintenkin kieli kuitenkin kehittyy ja muuttuu ajan myötä. On siis mahdollista, että kissojen pikkuhiljaa sopeutuessa elämään ryhmissä paremmin ja paremmin myös niiden visuaalinen kommunikaatiokin muuttuu monipuolisemmaksi vuosien ja kissasukupolvien saatossa.
Visuaaliseen viestintään kuuluvat kehon asennot, eleet, ilmeet ja käyttäytyminen. Asennot ja käyttäytyminen viestivät kissan yleisestä tunnetilasta, ilmeet taas muuttuvat nopeammin ja kertovat tarkemmin juuri sen hetkisestä tilanteesta. Kissan viestejä tulkittaessa onkin otettava huomioon sekä kehonkieli että ilme, ja jos niiden välillä on ristiriitaa, kannattaa luottaa jälkimmäiseen.
Kissan visuaalinen viestintä voidaan jakaa karkeasti kolmeen tarkoitusperään: karkottavat viestit, kutsuvat viestit ja leikkiviestit.
Karkottavien viestien tehtävä on häätää vieraat ja uhkaavat kissat tai muut eläimet. Niihin kuuluvat:
- karvojen pörhistäminen
- seisominen jalat suorina ja varpaillaan
- seisominen kyljittäin viestin vastaanottajaan nähden
- selän köyristäminen
- hännän kääntäminen sivulle ruumiin jatkoksi, hännän tyvi hieman kohotettuna
- korvat voivat olla suuntautuneet joko suoraan eteenpäin (itsevarma) tai käännettyinä sivuille (epävarma)
- sähinä ja sylkeminen

Mikäli edellä mainittu elekieli ei auta karkottamaan uhkaajaa, kissa voi lisäksi viuhtoa hännällään kiivaasti edestakaisin tai kohottaa tassunsa, valmiina sivaltamaan kynsillään tunkeilijaa.
Karkottaviin viesteihin kuuluu sekä uhkaava että puolustautuva elekieli. Uhkaava kissa usein seisoo mahdollisimman korkeana ja pystyssä, kehonpaino suuntautuu eteenpäin, korvat ovat pystyssä ja eteenpäin käännetyt, ja kissa tuijottaa vastustajaansa tiukasti silmät suurina ja pupillit laajoina. Puolustautuva kissa sen sijaan painautuu matalaksi maata vasten ja vetää hännä tiukasti lähelleen. Keho on kyyryssä ja jännittynyt, tassut kehon alle painettuina. Korvat ovat kääntyneet alaspäin tai taaksepäin. Puolustautuva ja pelokas kissa voi sulkea silmänsä kokonaan tai osittain tai pitää silmänsä auki suurina. Pupillit ovat joko laajentuneet tai supistuneet. Hermostunut kissa myös usein lipoo kiellellä nopeasti nenänpäätään.

Uhkaava kissa seisoo suorana ja nojautuu eteenpäin. Puolustautuva kissa taas kyyhöttää matalana, jalat ja häntä lähellä kehoa, korvat painettuna taksepäin ja sähisee.
Kutsuvien viestien tarkoitus on houkutella toista lähestymään ja kertoa ystävällisistä aikeista. Näitä ovat:
- lähestyminen häntä suorana pystyssä
Ystävällisissä väleissä olevat kissat lähestyvät toisinaan hännät pystyssä, hännänpää voi olla hieman taivutettuna.
- hidas silmien sulkeminen
Hitaan silminen sulkemisen merkitys ei ole toistaiseksi täysin selvillä, mutta sen oletetaan viestivän kissan tyyneydestä ja suopeudesta sen hetkisen tilanteen suhteen. Tämän merkin ei useinkaan ole tarkoitus kutsua viestin saajaa lähempään kanssakäymiseen, vaan kertoa, että näin on hyvä. Joskus kissat myös sulkevat hitaasti silmiään hieman jännittävässä tilanteessa, pyrkien näin rauhoittamaan itseään. Hidas silmien sulkeminen on erotettava nopeasta räpäytyksestä, joka yleensä kertoo epämukavuudesta ja pelosta.
- kieriminen selällään
Kissat käyttävät kierimistä useassa eri yhteydessä. Se voi olla tervehdys ja kutsu lähestyä. Leikkaamattomat naaraat kieriskelevät kiima-aikoina kutsuessaan uroksia. Myös leikkikäyttäytymiseen voi kuulua kierimistä selällään. Vatsapuolensa paljastava kissa ei kuitenkaan usein tahdo, että vatsaan koskettaisiin – vatsan koskettelu on useimpien kissojen mielestä hyvin epämiellyttävää.
Varsinaisten viestintään käytettävien merkkien lisäksi kissan tunnetiloja voi tulkita myös muista eleistä ja käyttäytymisestä. Rauhallisen ja olonsa mukavaksi tuntevan kissan silmät ovat mantelinmuotoiset tai rennosti auki, pupillit hieman supistuneet tai laajemmat, jos kissa on positiivisesti kiihtyneessä tilassa. Häntä on yleensä paikoillaan rentona alustalla, mutta hännän pää tai koko häntä voi myös heilua puolelta toiselle. Heilutuksen laajuus ja kiivaus vaihtelee yksilöittäin. Kannattaa tarkkailla oman kissan hännän liikettä sekä kissan ollessa rentona että myös tilanteissa, joissa se on hieman kiihtynyt, jotta oppii tulkitsemaan häntäeleitä oikein. Rennon kissan korvat ovat pystyssä ja eteenpäin suuntautuneet, vartalon asento vapaa ja vailla jännitteitä. Rentoutunut kissa voi kehrätä, maukua ja kurista (”prrrp”-ääni).

Rennon kissan silmät ovat mantelinmuotoiset, pupillit hieman supistuneet, korvat pystyssä ja eteenpäin suunnatut
Sosiaaliseen leikkiin kuuluu rikas elekieli, eleet voivat houkutella leikkimään tai ilmetä leikin osana. Sosiaalista leikkiä esiintyy yleensä kissanpentujen tai nuorten kissojen kesen ja myös emo voi osallistua leikkiin. Toisinaan aikuiset kissat (tai kissa ja esimerkiksi koira) leikkivät keskenään. Aikuisten kissojen välisessä leikissä piilee kuitenkin riski – se voi helposti muuttua liian rajuksi ja yksipuoliseksi ja siten aiheuttaa fyysisiä vammoja ja/tai ahdistusta ja stressiä toiselle osapuolelle.
Leikkiviestejä ovat muun muassa:
- kieriminen selällään, vatsapuoli paljastettuna
- seisominen jalat suorina, selkä kaarella, hännän tyvi korkealla, sivuttain leikkikaveriin nähden
- sivuaskeleet edellä mainitussa seisomisasennossa
- sivuloikka eli hyppääminen em. sivuttaisessa asennossa kohti leikkikaveria
- suora hyppy kohti leikkikaveria


Joskus voi olla vaikea erottaa todellisia karkoittavia ja kutsuvia viestejä leikkiviesteistä. Kokemus ja omien kissojen tarkka seuraaminen auttaa havainnoimaan niiden elekieltä ja tulkitsemaan viestejä oikein.
vatsan päälle nukkumaan silmät siristellen…siitä kainaloon siliteltäväksi ja selälleen että vattaa rapsutetaa
n…sitten nukutaan murmeleina…ja nuorempi katti on oppimassa samat tavat kuin tuo 10 vuotias herrasmies joka näin pääsääntöisesti toimii…paikasta on kyllä jo pieni kinastelu …vaan osaavat olla yhdessäkin
TykkääTykkää