Kuljetuskoppatreeniä

Monelle kissanomistajalle jo pelkkä ajatus kissan pyydystämisestä kuljetuskoppaan aiheuttaa harmaita hiuksia. Puhumattakaan itse matkanteosta maukumisineen ja hajuhaittoineen. Perillä määränpäässä saattaa odottaa erinäisten eritteiden siivousoperaatio ja stressaantunut kissaparka. Matkustamisen ei kuitenkaan tarvitse olla kärsimysnäytelmä. Harjoittelulla kuljetuskopasta voi tehdä kissan mielessä turvallisen paikan ja matkustamisesta siedettävää tai jopa mukavaa.

Parasta on, jos kuljetuskoppaharjoittelu päästään aloittamaan heti pentuiässä, mutta vanhemmankaan kissan suhteen peli ei ole menetetty – aikaa ja toistoja vaan tarvitaan hieman enemmän.

Ensinnäkin on hyvä valita riittävän suuri, tukeva ja helposti puhdistettava kuljetuskoppa. Kissan tulisi mahtua makaamaan ja seisomaan kopassa mukavasti. Turvallisuus on tärkeää; kopan täytyy sulkeutua luotettavasti ja pysyä tukevasti kiinni koko matkan ajan. Paras koppa on myös vesipestävä. Tukevat muoviset kujetuskopat, jotka voi avata sekä päädystä että päältä ovat hyödyllisiä varsinkin silloin, jos kissa ei mene koppaan tai tule sieltä ulos vapaaehtoisesti. Useissa kuljetuskopissa on mahdollisuus irrottaa koko katto-osa, jolloin eläinlääkärissä tukimus voidaan aloittaa tarvitsematta siirtää kissaa pois kopasta.

Jokaiselle aikuiselle kissalle on hyvä olla oma koppa. Vaikka kissat viihtyisivätkin hyvin keskenään matkanteon aiheuttama stressi voi joskus saada aikaan epäsopua ja tunteiden kuumentumista. Toiset kissat taas saavat turvaa toisistaan ja matkustavat parhaiten yhdessä. Kokeilemalla ja tarkkailemalla kissojen tunnetiloja löytää yleensä parhaan ratkaisun.

Kuljetuskoppa pidetään aina esillä, niin että kissalla on sinne vapaa pääsy. Kopasta tehdään viihtyisä ja mukava paikka laittamalla sinne herkkupaloja ja mieluisia leluja. Ruoankin voi toisinaan tarjota kuljetuskopassa. Kopan pohjalle laitetaan paksu viltti tai pyyhe, jossa on valmiiksi kissalle tuttuja hajuja. Etenkin aremmille kissoilla ja niille, joilla on kopasta jo valmiiksi huonoja muistoja, on hyvä aloittaa perusteellisempi siedätysharjoittelu, mutta kaikilla kissoilla harjoittelusta on hyötyä. Harjoitteluun varataan aikaa ja kärsivällisyyttä, kissan kanssa avainasia on vähän kerrallaan ja usein.

Kissalle hallinnantunne on ensiarvoisen tärkeää. Hallinnantunne tarkoittaa, että kissalla on päätösvaltaa ja se voi vaikuttaa elämäänsä. Hallinnantunteen menetys saa ne panikoitumaan. Sen vuoksi joutuminen teljetyksi kuljetuskopppaan on monelle kissalle kauhistus. Koppaharjoittelussa kissalle opetetaan, että koppa ei ole vankila vaan kiva paikka, jonne mennään vapaaehtoisesti ja josta pääsee pois aina halutessaan.

Jos kissa on saatava koppaan heti äkillisen sairastumisen tai muun pakottavan syyn vuoksi, eikä harjoittelulle ole aikaa, kannattaa toimia seuraavalla tavalla: Jos koppa aukeaa katosta, kissa kääritään isoon pyyhkeeseen ja lasketaan koppaan avonaisen kattoluukun kautta. Ellei kattoluukkua ole, kissa kääritään pyyhkeeseen, pyydetään jotakuta pitelemään koppaa ja työnnettään kissa varovasti mutta varmasti koppaan häntäpää edellä.

Kuljetuskoppaharjoittelu

Harjoitukset aloitetaan laittamalla kissalle tuttu pyyhe tai viltti lattialle lähelle koppaa, ja palkitsemalla kissaa herkuilla (tai muulla sille mieluisalla asialla kuten silitys) heti, kun se menee viltille ja on siinä hetken rauhallisesti ja rentona. Kun kissa oppii, että viltillä oleminen on kannattavaa ja mukavaa, vilttiä aletaan siirtää asteittain lähemmäs kuljetuskoppaa. Siirto tehdään tietysti silloin, kun kissa ei ole viltillä. Tiheää palkkamista rauhallisesta ja rennosta viltillä oleilusta jatketaan. Jos kuljetuskoppa on sellaista mallia, jonka katon saa irti, katto poistetaan ja viltti laitetaan kopan pohjaosaan. Kissaa houkutellaan taas koppaan ja palkataan avokätisesti, kun se menee sinne ja pysyy hetken kopassa rauhallisena Tavoite on, että kissa käy rennosti makuulle koppaan ja pysyy siellä jonkin aikaa vapaahtoisesti ilman kiirettä pois.

Kun katottomasa kopassa olo sujuu rennosti, on aika laittaa katto-osa paikoilleen. Tee myös tämä niin, ettei kissa ole kopassa juuri silloin. Kissaa houkutellaan menemään koppaan vapaaehtoisesti. Ellei se mene sinne heti kokonaan, palkataan pelkästä pään tai tassun laittamisesta sisään. Jos kopan seinässä on reikiä tai rakoja, niistä voi tunkea esimerkiksi herkkutikun pätkää sisään kopan takaosasta, kannustaen kissaa varovasti astelemaan kokonaan koppaan. Ja taas palkataan rennosta oleilusta.

Kun kissa viettää 3-5 minuttia kopassa vapaaehtoisesti ja rauhallisesti, on aika aloittaa harjoittelu oven kanssa. Tavoitteena on, ettei oven sulkeminen aiheuta paniikkia. Ovea suljetan ensin vain aivan hiukan, avataan jälleen ja kissaa palkataan rauhallisuudesta. Oven sulkemisastetta lisätään vähitellen eli suljetaan enemmän ja enemmän kiinni kerta kerralta, jos rauhallisuus säilyy, tietysti jatkaen palkkaamista. Jos kissa liikahtaa kohti ovea tai muuten ilmaisee haluavansa pois, se päästettään heti menemään. Tunne siitä, että voi kontrolloida tilannetta tuo kissalle turvallisuutta ja auttaa sitä suhtautumaan luottavaisesti kuljetuskoppaan.

Siinä vaiheessa, kun kopassa olo ovi suljettuna sujuu rennosti 3-5 minuutin ajan, voi edetä siirtämisharjoitteluun. Ensin kuljetuskoppaa siirretään pitkin lattiaa aivan pieni matka kerrallaan, pikkuhiljaa matkaa pidentäen ja ahkerasti palkaten. Seuraavaksi otetaan ote kopan kädensijasta ja vedetään siitä hiukan, kuitenkaan nostamatta koppaa vielä lattialta. Palkataan joka kerta. Näiden vaiheiden sujuessa rauhallisesti, voidaan alkaa nostaa itse koppaa hieman ilmaan, lasketaan takaisin maahan ja palkataan kissa. Kun kissa suhtautuu myös nostamiseen rennosti, aletaan ottaa askelia, pidentäen matkaa asteittain.

Kopan kissoineen voi kantaa esimerkiksi keittiöön ja tarjota siellä hyvän aterian. Tai kopan voi kantaa olohuoneeseen leikkihetkeä varten. Pääasia on, että harjoittelussa edetään riittävän rauhallisesti ja kissan tahtiin. Jos jossain vaiheessa kissa hermostuu tai pyrkii pois, sen annetaan vapaasti mennä ja palataan harjoittelussa hieman taaksepäin niin että rentous säilyy.

Ennen harjoitteluhetkiä ja matkoja kujetuskoppaan voi suihkauttaa Feliway Classic -feromonisuihketta: kattoon, pohjaan ja jokaiseen nurkkaan. Feromonisuihkuttelu tehdään vähintään 15 minuttia ennen matkan alkua, jotta kantoaineena oleva alkoholi on ehtinyt haihtua.

Autolla matkustaminen

Useimmille kissoille autossa oleminen on lähtökohtaisesti pelottavaa, ja sisäkissalle uusia ja kauhistuttavia asioita saattavat olla myös ulkoilman äänet, tuuli ja hajut. Näihinkin kissa olisi hyvä totuttaa pikkuhiljaa ja asteittain, palkiten koko ajan herkuilla tai muulla kissalle mieluisella palkkiolla. Autossa koppa kannattaa sijoittaa tukevasti lattialle tai penkille laitettaessa varmistaa sen paikoillaan pysyminen turvavöillä. Monille kissoille kopan päälle levitetty iso pyyhe tai viltti tuo suojaa vierailta hajulta, ääniltä ja näyiltä. Toisia näkyvyyden menetys taas häiritsee. Kokeile kummasta vaihtoehdosta oma kissasi pitää enemmän. Huolehdi kuitenkin aina siitä, että ilma pääsee vaihtumaan eikä kissan tule liian kuuma.

Automatkaan liittyy paljon vieraita ja voimakkaita ääniä, joihin kissa kannattaa myös totuttaa yksi kerrallaan. Kun pysäköidyssä autossa olo sujuu hyvin, voi kissan totuttaa ensin moottorin käynnistämiseen, seuraavaksi suuntavilkkuihin, sitten tuulilasinpyyhkijöihin ja näin edetä yksi uusi asia kerrallaan kohti kokonaista lyhyttä ajomatkaa. Homman juju on edetä riittävän rauhallisesti ja jatkaa tiheää palkitsemista, jotta kissan mieliala pysyy positiivisena ja se voi tuntea olonsa turvalliseksi.

Jotkut kissat viihtyvät tavallista kuljetuskoppaa paremmin koirien metalli- tai kevythäkissä, jossa niillä on paremmin tilaa liikkua.

Oksentaminen autossa voi johtua matkapahoinvoinnista, pelosta tai molemmista. Matkapahoinvointiin on olemassa reseptilääke, jota voi kysyä omalta eläinlääkäriltä. Voimakasta pelkoa voidaan edellä kuvatun siedättämisen ja vastaehdollistamisen lisäksi lievittää suun limakalvoille annosteltavalla lääkegeelillä.

Eläinläkärikäyntejä voi harjoitella niin, että varaa ajan vain terveystarkastukseen, jolloin vastaanotolla ei tapahdu mitään fyysisesti epämukavaa. Tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä voi myös harjoitella kotona ja siedättää kissaa niihin pikkuhiljaa ja palkitsemalla. Näistä voit lukea lisää kirjoituksesta Kissan kanssa eläinlääkärissä.