Turvallinen valjasulkoilu

Valjasulkoilu tarjoaa kissalle mahdollisuuden nauttia ulkomaailman virikkeistä turvallisesti yhdessä omistajan kanssa. Valjasulkoilua aloitettaessa on hyvä varmistaa, että välineet ovat kunnossa ja tekniikka hallussa ennen varsinaista ulos lähtöä. Lisäksi on hyvä miettiä jo etukäteen, miten kissa liikkuisi ympäristössä, jos se saisi itse päättää. Valjastelu tehdään aina kissan ehdoilla. Omistajan tehtävä on mahdollistaa kissalle niin lajityypillinen ja kissamainen ulkoiluhetki kuin vain suinkin mahdollista.

Valjastelussa varusteiden sopivuus on yksi tärkeimmistä turvallisuustekijöistä. Valjaiden tulee olla hyvin istuvat, jotta ne pysyvät päällä myös silloin, jos kissa säikähtää jotakin ja yrittää sännätä karkuun. Lukkojen tulee olla pitävät ja hihnojen ehjät. Valjaiden on myös oltava mukavat kissan päällä ja mahdollistettava luonnollinen liikkuminen.

Valjaisiin opetellaan pikku hiljaa sisätiloissa ennen kuin kissaa viedään ulos. Ensin totutellaan valjaisiin esineenä ja vasta sitten niiden päälle pukemiseen. Valjaat yhdistetään johonkin kissan mielestä mukavaan asiaan esimerkiksi herkkuihin tai leikkihetkeen. Hihna kytketään vasta, kun valjaiden pitäminen päällä sujuu rennosti. Kissat ahdistuvat helposti, jos ne kokevat menettävänsä tilanteen hallinnan, esimerkiksi jos niiden liikkumisvapautta rajoitetaan. Sen vuoksi kissan kannattaa antaa valjaissakin liikkua niin vapaasti ja oman mielensä mukaan kuin mahdollista. Lisäksi kissalle voi opettaa jo sisällä, että kevyt veto hihnasta tarkoittaa herkkuhetkeä. Tällöin hihnan kiristyessä kissa ei lähde vetämään vastaan tai ahdistu ja mene paniikkiin

Pelästyessään tai ahdistuessaan toiset kissat jähmettyvät, toiset pyrkivät pakoon. Valjaat päällä nurin kellahtava ja lamaantuva kissa saattaa meistä ihmisistä näyttää hassulta, mutta kyseessä on stressireaktio, ja kissa kokee tilanteen todennäköisesti hyvin ahdistavana. Tällaisessa tilanteessa valjasharjoittelussa on palattava takaisin päin ja edettävä hitaammin, jotta kissa oppii suhtautumaan valjaisiin positiivisesti ja rennosti eikä pelkäämään niitä.

Valjastelun haittoihin kuuluu joskus se, että ulkoilun makuun päässyt kissa maukuu ovella jatkuvasti ja turhautuu, kun ei pääsekään ulos. Rutiinit ovat kissoille tärkeitä ja niiden tulisi toistua melko samanlaisina päivästä toiseen. Valjastelusta kannattaa tehdä rutiini, joka liittyy johonkin toiseen rutiiniin. Esimerkiksi niin, että ruokailun jälkeen seuraa valjastelu. Silloin kissa tietää, mitä tulee tapahtumaan milloinkin. Rutiininen luominen vähentää turhautumista ja siitä seuraavaa stressiä.

Kissan esi-isän, afrikkalaisen villikissan, on täytynyt olla aina varuillaan sekä vihamielisten lajitovereiden että isompien petoeläinten varalta. Samat vaistot ovat tallella myös nykyisillä kotikissoilla. Sen vuoksi ne edelleen välttelevät aukeita paikkoja ja mieluiten lymyilevät pusikoissa muiden katseilta suojassa. Ulos lähtiessä reitti kannattaa suunnitella siten, että kissa pääsee kulkemaan ainakin osittain kasvillisuuden varjoissa ja tarkkailemaan sieltä ympäristöään. Kissan kanssa saa usein vain haaveilla reippaista kävelylenkeistä, joskin joidenkin kanssa lenkkeilykin onnistuu. Kissamaisempaa on kuitenkin nököttää pusikossa nuuskimassa ruohonkorsia, kuuntelemassa heinikon rapinaa ja katselemassa ötököiden lentoa.

Ennen kissan kanssa ulos lähtöä on hyvä miettiä miten toimitaan hätätapauksissa; esimerkiksi silloin, jos kissa säikähtää jotakin ja pyrkii karkuun. Onnistuuko kissan nostaminen syliin ja kuljettaminen turvallisesti sisään? Kovin ihmisarkaa kissa ei ole suositeltavaa viedä ulos valjaissa, koska hätätapauksen sattuessa sellaisen nostaminen syliin ei todennäköisesti tule onnistumaan vaan kissa rimpuilee karkuun. Pelästymistilanteiden varalta mukana voi pitää kuljetuskoppaa, koska pelästynyt kissa saattaa sylissä pidettynä raapia ja purra pahastikin. Kuljetuskopan käyttäminen turvapaikkana edellyttää, että kissa on totutettu koppaan ennakolta.

Kissamaisia ja turvallisia valjasteluhetkiä!