Zoonoosit tarkoittavat muista eläimistä ihmiseen tarttuvia tauteja. Vaikka tautien tarttuminen kissasta ihmiseen on harvinaista, on riskit kuitenkin hyvä tuntea, jotta niiltä voi suojautua asianmukaisesti. Zoonoosiriski on otettava erityisesti huomioon, jos kissat ovat tekemisissä immuunipuutteisten henkilöiden kanssa (pikkulapset, vanhukset, kemoterapiaa saavat tai elinsiirtopotilaat, AIDS-potilaat). Zoonoosiriskiin voi osittain vaikuttaa kissan elintavoilla. Kypsennettyä ruokaa syövällä perusterveellä sisäkissalla zoonoottiset taudit ovat harvinaisia.
Tässä jutussa käsittelen muutamia yleisimpiä kissoilla esiintyviä zoonooseja.
Suolinkainen
Suolinkaistartunta välittyy kissan ulosteen kautta, kun suolikaisen munia joutuu ihmisen ruoansulatuskanavaan. Suolinkaistartuntoja esiintyy lähinnä lapsilla, koska heillä käsihygienia toteutuu aikuisia huonommin. Suolinkaistoukat voivat hakeutua silmään (ocular larva migrans) tai vatsaonteon elimiin (visceral larva migrans). Tartunnan ehkäisemiseksi on hyvä huolehtia käsihygieniasta, puhdistaa kissanhiekkalaatikot päivittäin, estää kissojen pääsy lasten hiekkalaatikoille ja huuhdella kuorineen syötävät vihannekset huolellisesti. Ulkona liikuville kissoille suositellaan säännöllistä sisäloishäätöä, etenkin pikkulapsiperheissä.
Ihosieni, dermatofytoosi
Ihosieni oireilee kissoilla tyypillisesti karvattomina, hilseilevinä laikkuina, ihmisillä taas kutisevana ja punoittavana rengasihottumana. Sieni-infektio voi olla myös täysin oireeton. Sieni-infektio tarttuu kissan turkista putoilevien itiöiden välityksellä. Itiöt ovat hyvin kestäviä ja säilyvät ympäristössä kuukausia.
Giardia
Giardia on alkueläin, joka elää suolistossa ja aiheuttaa jatkuvaa tai ajoittaista ripulia sekä vatsakipuja. Giardiatartunnat ovat kissoilla ja koirilla melko yleisiä. Suurin osa giardiakannoista on isäntälajispesifisiä eli ne eivät tartu eläimestä ihmiseen, osa taas infektoi sekä ihmisiä että eläimiä. Giardiatartunta voi olla, ja usein onkin, täysin oireeton. Oireetonta giardioosia ei nykysuosituksen mukaan hoideta ja tartunnnan leviämisen riski on pieni. Giardia tarttuu ulosteeseen erittyineiden kystojen päästessä ruoansulatuskanavaan. Tartuntojen ehkäisyssä oleellista on huolellinen käsi- ja hiekkalaatikkkohygienia.
Kryptosporidi
Kryptosporidit ovat kokkideihin kuuluvia alkuelämiä, jotka aiheuttavat tyypillisesti voimakasta vesiripulia. Kryptosporiditartunta voi olla myös oireeton. Kryptosporiditartunta leviää ruoansulatuskanavaan päässeiden kystamuotojen välityksellä. Kissoilla esiintyy pääasiassa niiden omaa Cryptosporidium felis -alalajia, joka harvemmin tarttuu ihmisiin lukuunottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. Kissoilla giardian ja kryptosporidien yhteisinfektiot ovat tavallisia. Kryptosporideihin ei kissoilla ole tehokasta hoitoa, niihin auttavat tukihoidot ja aika.
Pasteurella ja muut suun bakteerit
Kissan suussa elää monenlaisia bakteereja. Kissanpuremasta voi saada esimerkiksi pasteurellan, stafylokokkien tai Capnocytophaga canimorsus -bakteerin aiheuttaman tulehduksen. Noin 28-80 % kissanpuremista tulehtuu. Tulehduksen oireita ovat 3-6 tunnin sisällä puremasta alkaneet voimakas punoitus, turvotus ja kipu. Pahimmillaan infektiot voivat levitä yleistulehdukseksi. Purematapauksissa on aina syytä hakeutua lääkärinhoitoon.
Salmonella
Kissa voi saada salmonellatartunnan metsästäessään lintuja tai raakaruoan välityksellä. Salmonellainfektion vakavuus voi niin kissalla kuin ihmiselläkin vaihdella oireettomasta kuumeiseen suolistotulehdukseen. Tartunnan saanut kissa erittää bakteereja ulosteeseensa. Ulkoilevien tai raakaruokailevien kissojen omistajien on hyvä noudattaa huolellista keittiö-, hiekkalaatikko- ja käsihygieniaa.
Yersinia ja kampylobakteeri
Kissa voi saada raakaruoan välityksellä yersinia- tai kampylobakteeritartunnan. Yersiniaa esiintyy sianlihassa, kampylobakteereja taas siipikarjassa. Tartunta voi olla oireeton tai aiheuttaa vaihtelevia ruoansulatuskanavaoireita. Ihmisillä yersiniasta voi seurata jälkitautina reaktiivinen niveltulehdus. Tartunnan saanut kissa erittää bakteereja ulosteeseensa. Kuten salmonellankin kohdalla, raakaruokailevien kissojen omistajien on hyvä noudattaa huolellista keittiö-, hiekkalaatikko- ja käsihygieniaa.
Kapi
Kapi on kapipunkin (Sarcoptes scabiei) aiheuttama voimakkasti kutiseva ihosairaus. Kapia esiintyy luonnoneläimissä kuten ketuissa. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa tai oleskelemalla kapisten eläinten nukkumapaikkoissa tai pesäkoloissa. Kissalla kapitartunta on harvinainen. Ihmiselle kapi voi aiheuttaa kutinaa ja ihottumaa, mutta kettukapipunkit eivät lisääny ihmisen iholla.
Toksoplasma
Kissa on toksoplasma-loisen pääisäntä ja voi levittää tartuntaa aiheuttavia kystoja ulosteissaan. Kissa saa toksoplasmoosin syödessään hiiriä, myyriä tai muuta raakaa lihaa. Se kuitenkin erittää kystoja vain muutaman viikon ajan tartunnan jälkeen. Lisäksi tuoreen ulosteen kystat eivät ole heti tartuttavia, vaan niiden on pitänyt olla ympäristössä vähintään vuorokausi, jotta ne aiheuttavat tartuntariskin. Yleisimmin ihminen saa toksoplasma-tartunnan syömällä raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa tai toksoplasma-kystoja sisältävästä maaperästä esim. puutarhatöitä tehdessä. Tauti on vaarallinen sikiölle, ja äidin saaman tartunnan seurauksena voi olla keskenmeno tai lapsen vakava sairastuminen. Toksoplasmoosiriskin välttämiseksi raskaana olevien naisten on hyvä välttää kissanhiekan käsittelyä tai ainakin käyttää hiekkalaatikoita puhdistaessaan hanskoja ja pestä kädet hyvin. Hiekkalaatikot puhdistetaan päivittäin ja pestään säännöllisesti kuumalla vedellä.
Rabies eli raivotauti
Rabies on pureman välityksellä tarttuva virustauti, joka oireiden alettua johtaa aina kuolemaan. Virusta erittyy syljessä useita päiviä ennen oireiden alkamista. Suomessa ei tällä hetkellä esiinny rabiesta maaeläimissä, mutta muutamassa lepakossa on todettu lepakkorabiesta. Euroopassa tavataan rabiesta satunnaisesti. Suurin osa ihmisten rabiestartunnoista on peräisin Afrikasta tai Aasiasta. Tartunnan välttämiseksi kaikki vapaana tai tarhassa ulkoilevat kissat on suositeltavaa rokottaa rabiesta vastaan. Vieraisiin eläimiin ei tule koskea etenkään ulkomaanmatkoilla.
Jaa myös muille kissaihmisille:
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Kissan silmin 
Zoonoosit tarkoittavat muista eläimistä ihmiseen tarttuvia tauteja. Vaikka tautien tarttuminen kissasta ihmiseen on harvinaista, on riskit kuitenkin hyvä tuntea, jotta niiltä voi suojautua asianmukaisesti. Zoonoosiriski on otettava erityisesti huomioon, jos kissat ovat tekemisissä immuunipuutteisten henkilöiden kanssa (pikkulapset, vanhukset, kemoterapiaa saavat tai elinsiirtopotilaat, AIDS-potilaat). Zoonoosiriskiin voi osittain vaikuttaa kissan elintavoilla. Kypsennettyä ruokaa syövällä perusterveellä sisäkissalla zoonoottiset taudit ovat harvinaisia.
Tässä jutussa käsittelen muutamia yleisimpiä kissoilla esiintyviä zoonooseja.
Suolinkainen
Suolinkaistartunta välittyy kissan ulosteen kautta, kun suolikaisen munia joutuu ihmisen ruoansulatuskanavaan. Suolinkaistartuntoja esiintyy lähinnä lapsilla, koska heillä käsihygienia toteutuu aikuisia huonommin. Suolinkaistoukat voivat hakeutua silmään (ocular larva migrans) tai vatsaonteon elimiin (visceral larva migrans). Tartunnan ehkäisemiseksi on hyvä huolehtia käsihygieniasta, puhdistaa kissanhiekkalaatikot päivittäin, estää kissojen pääsy lasten hiekkalaatikoille ja huuhdella kuorineen syötävät vihannekset huolellisesti. Ulkona liikuville kissoille suositellaan säännöllistä sisäloishäätöä, etenkin pikkulapsiperheissä.
Ihosieni, dermatofytoosi
Ihosieni oireilee kissoilla tyypillisesti karvattomina, hilseilevinä laikkuina, ihmisillä taas kutisevana ja punoittavana rengasihottumana. Sieni-infektio voi olla myös täysin oireeton. Sieni-infektio tarttuu kissan turkista putoilevien itiöiden välityksellä. Itiöt ovat hyvin kestäviä ja säilyvät ympäristössä kuukausia.
Giardia
Giardia on alkueläin, joka elää suolistossa ja aiheuttaa jatkuvaa tai ajoittaista ripulia sekä vatsakipuja. Giardiatartunnat ovat kissoilla ja koirilla melko yleisiä. Suurin osa giardiakannoista on isäntälajispesifisiä eli ne eivät tartu eläimestä ihmiseen, osa taas infektoi sekä ihmisiä että eläimiä. Giardiatartunta voi olla, ja usein onkin, täysin oireeton. Oireetonta giardioosia ei nykysuosituksen mukaan hoideta ja tartunnnan leviämisen riski on pieni. Giardia tarttuu ulosteeseen erittyineiden kystojen päästessä ruoansulatuskanavaan. Tartuntojen ehkäisyssä oleellista on huolellinen käsi- ja hiekkalaatikkkohygienia.
Kryptosporidi
Kryptosporidit ovat kokkideihin kuuluvia alkuelämiä, jotka aiheuttavat tyypillisesti voimakasta vesiripulia. Kryptosporiditartunta voi olla myös oireeton. Kryptosporiditartunta leviää ruoansulatuskanavaan päässeiden kystamuotojen välityksellä. Kissoilla esiintyy pääasiassa niiden omaa Cryptosporidium felis -alalajia, joka harvemmin tarttuu ihmisiin lukuunottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. Kissoilla giardian ja kryptosporidien yhteisinfektiot ovat tavallisia. Kryptosporideihin ei kissoilla ole tehokasta hoitoa, niihin auttavat tukihoidot ja aika.
Pasteurella ja muut suun bakteerit
Kissan suussa elää monenlaisia bakteereja. Kissanpuremasta voi saada esimerkiksi pasteurellan, stafylokokkien tai Capnocytophaga canimorsus -bakteerin aiheuttaman tulehduksen. Noin 28-80 % kissanpuremista tulehtuu. Tulehduksen oireita ovat 3-6 tunnin sisällä puremasta alkaneet voimakas punoitus, turvotus ja kipu. Pahimmillaan infektiot voivat levitä yleistulehdukseksi. Purematapauksissa on aina syytä hakeutua lääkärinhoitoon.
Salmonella
Kissa voi saada salmonellatartunnan metsästäessään lintuja tai raakaruoan välityksellä. Salmonellainfektion vakavuus voi niin kissalla kuin ihmiselläkin vaihdella oireettomasta kuumeiseen suolistotulehdukseen. Tartunnan saanut kissa erittää bakteereja ulosteeseensa. Ulkoilevien tai raakaruokailevien kissojen omistajien on hyvä noudattaa huolellista keittiö-, hiekkalaatikko- ja käsihygieniaa.
Yersinia ja kampylobakteeri
Kissa voi saada raakaruoan välityksellä yersinia- tai kampylobakteeritartunnan. Yersiniaa esiintyy sianlihassa, kampylobakteereja taas siipikarjassa. Tartunta voi olla oireeton tai aiheuttaa vaihtelevia ruoansulatuskanavaoireita. Ihmisillä yersiniasta voi seurata jälkitautina reaktiivinen niveltulehdus. Tartunnan saanut kissa erittää bakteereja ulosteeseensa. Kuten salmonellankin kohdalla, raakaruokailevien kissojen omistajien on hyvä noudattaa huolellista keittiö-, hiekkalaatikko- ja käsihygieniaa.
Kapi
Kapi on kapipunkin (Sarcoptes scabiei) aiheuttama voimakkasti kutiseva ihosairaus. Kapia esiintyy luonnoneläimissä kuten ketuissa. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa tai oleskelemalla kapisten eläinten nukkumapaikkoissa tai pesäkoloissa. Kissalla kapitartunta on harvinainen. Ihmiselle kapi voi aiheuttaa kutinaa ja ihottumaa, mutta kettukapipunkit eivät lisääny ihmisen iholla.
Toksoplasma
Kissa on toksoplasma-loisen pääisäntä ja voi levittää tartuntaa aiheuttavia kystoja ulosteissaan. Kissa saa toksoplasmoosin syödessään hiiriä, myyriä tai muuta raakaa lihaa. Se kuitenkin erittää kystoja vain muutaman viikon ajan tartunnan jälkeen. Lisäksi tuoreen ulosteen kystat eivät ole heti tartuttavia, vaan niiden on pitänyt olla ympäristössä vähintään vuorokausi, jotta ne aiheuttavat tartuntariskin. Yleisimmin ihminen saa toksoplasma-tartunnan syömällä raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa tai toksoplasma-kystoja sisältävästä maaperästä esim. puutarhatöitä tehdessä. Tauti on vaarallinen sikiölle, ja äidin saaman tartunnan seurauksena voi olla keskenmeno tai lapsen vakava sairastuminen. Toksoplasmoosiriskin välttämiseksi raskaana olevien naisten on hyvä välttää kissanhiekan käsittelyä tai ainakin käyttää hiekkalaatikoita puhdistaessaan hanskoja ja pestä kädet hyvin. Hiekkalaatikot puhdistetaan päivittäin ja pestään säännöllisesti kuumalla vedellä.
Rabies eli raivotauti
Rabies on pureman välityksellä tarttuva virustauti, joka oireiden alettua johtaa aina kuolemaan. Virusta erittyy syljessä useita päiviä ennen oireiden alkamista. Suomessa ei tällä hetkellä esiinny rabiesta maaeläimissä, mutta muutamassa lepakossa on todettu lepakkorabiesta. Euroopassa tavataan rabiesta satunnaisesti. Suurin osa ihmisten rabiestartunnoista on peräisin Afrikasta tai Aasiasta. Tartunnan välttämiseksi kaikki vapaana tai tarhassa ulkoilevat kissat on suositeltavaa rokottaa rabiesta vastaan. Vieraisiin eläimiin ei tule koskea etenkään ulkomaanmatkoilla.
Jaa myös muille kissaihmisille:
Tykkää tästä: