Terveys

Kissan astma

Astma on krooninen hengitysteiden tulehdussairaus ja yleisin syy kissan yskään. Astmaa ei voi parantaa, mutta oikealla lääkityksella ja välttämällä ympäristöärsykkeitä oireet pysyvät tavallisesti kurissa ja kissa voi elää normaalia elämää.

Mistä astma johtuu?

Astmassa kissan hengitystiet herkistyvät ympäristön ärsykkeille. Tällaisia ärsykkeitä ovat muun muassa pölyävä tai hajustettu kissanhiekka, tupakansavu, kosmetiikan, pesu- ja siivousaineiden hajusteet sekä homeet. Nämä ärsykkeet saavat hengitystiet supistumaan ja tuottamaan limaa. Seurauksena on hengitysteiden ahtautuminen.

Miten astma oireilee?

Astman yleisin oire on kuiva yskä. Kissa yskii kohtauksittain, kyyhöttäen matalana ja kaula pitkällä. Joskus yskänkohtaus päättyy yökkäykseen. Muita oireita ovat hengitysvaikeudet, tihentynyt hengitys ja hengityksen vinkuminen. Pahimmillaan kissa voi hengittää suu auki. Lieväoireinen astma ei vaikuta kissan yleisvointiin. Hengitysvaikeuden pahentuessa kissa voi muuttua vetämättömäksi ja voimattomaksi.

Miten astma diagnosoidaan?

Astma diagnosoidaan sulkemalla pois muut yskää ja hengitystieoireita aiheuttavat sairaudet: infektiiviset keuhkotulehdukset, sydänmadot, keuhkomadot ja kasvainsairaudet. Tutkimusmenetelminä käytetään yleistutkimusta, veri- ja virtsanäytetutkimusta, ulostenäytetutkimusta, röntgenkuvausta, keuhkoputkien tähystystä sekä keuhkohuuhtelunäytteenottoa.

Miten astmaoireita hoidetaan?

Astman hoidossa ympäristöärsykkeiden välttämisellä on tärkeä rooli. Kissan ympäristöstä karsitaan hajusteet, pölyävä hiekka ja tupakansavu.

Stressi voi lisätä astmaoireita, joten myös stressi on hyvä pyrkiä minimoimaan.

Ylipaino ja lihavuus altistavat astmalle, joten tarvittaessa laaditaan painonhallintasuunnitelma.

Astman hoito voidaan toteuttaa monella tavalla. Vähiten haittavaikutuksia aiheuttava ja siten suositeltavin hoito on hengitettävä kortisonlääke eli inhalaatio. Kortisonia voidaan antaa myös tabletteina suun kautta tai pitkävaikutteisina pistoksina. Näillä hoitomuodoilla kortisonin haittavaikutusten riski on kuitenkin suurempi kuin inhalaatiolääkityksellä. Kissalla yleisin kortisonin haittavaikutus on diabeteksen puhkeaminen. Lievien tai kohtalaisten astmaoireiden hoito aloitetaan tavallisesti lyhyellä suun kautta annettavalla kortisonikuurilla yhdistettynä jatkuvaan hengitettävään lääkitykseen. Voimakkaista hengitysvaikeuksista kärsivä kissa voi tarvita sairaalahoitoa. Kortisonin lisäksi käytetään tarpeen mukaan hengitysteitä avaavia lääkkeitä.

Inhalaatiolääkityksen antamista varten tarvitaan lääkkeen lisäksi inhalaatiolaite eli niin sanottu maski, esimerkiksi Aerocat. Lasten babyhaler-maski on yleensä liian suuri kissoille eikä lääkitys päädy hengitysteihin toivotulla tavalla. Aerocat maksaa huomattavasti babyhaleria enemmän, mutta satsaus msksaa itsensä takaisin parempana hoitotasapainona.

Kissa totutetaan maskin käyttöön ennen varsinaisen lääkitsemisen aloittamista. Tavoitteena on, että se pitää rauhallisesti maskia kuonollaan kymmenen hengenvedon verran. Lääkkeen voi annostella inhalaatiolaitteeseen jo ennen maskin asettamista kissalle, koska venttiililäpät aukeavat ja vapauttavat lääkkeen vasta hengityksen aiheuttaman paineenvaihtelun mukana.

Omega-3 rasvahapot saattavat auttaa keuhkojen tulehdusreaktion hillitsemisessä, mutta tutkimusta niiden tehosta tarvitaan lisää.

Liitännäissairaudet

Astmakissoilla hengitysteiden ahtautuminen ja liman kertyminen hengitysteihin heikentää keuhkojen puhdistumista. Siten ne ovat muita kissoja alttiimpia keuhkojen bakteeri-infektioille kuten mykoplasmalle tai hammasperäisille infektioille. Astmakissoilla suuhygieniasta huolehtiminen on erityisen tärkeää.