Kouluttaminen ja aktivointi

Kissan kouluttaminen, miksi ja miten?

Kissan kouluttaminen, kuulostaako mahdottomalta tehtävältä? Kissat oppivat asioita siinä missä muutkin eläimet. Itse asiassa ne ovat mahdottoman taitavia mallioppijoita eli oppivat muita kissoja tarkkailemalla. Kissat osaavat myös erinomaisesti kouluttaa omistajansa toimimaan tahtonsa mukaan. Tässä kirjoituksessa kerron hieman kissan kouluttamisen hyödyistä sekä treenipaikan, -ajan ja -palkkion valitsemisesta.

Kouluttamisesta on monenlaisia hyötyjä kissalle ja omistajalle. Se vahvistaa kissan ja omistajan suhdetta, mikä on ikään kuin talletus ”luottamuspankkiin”. Mitä parempi suhde kissan ja omistajan välillä on, sitä paremmin se kestää myös satunnaiset epämukavuudet kuten lääkitsemisen. Positiivinen kouluttaminen opettaa kissalle, että se voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ympäristöönsä, mikä tukee kissan hallinan tunnetta. Hallinnan tunne on yksi tärkeimpiä tekijöitä kissan hyvinvoinnissa. Kouluttaminen tuo myös virikkeitä ja lisää aktiivisuutta. Kissa voi hyvin, kun se saa tutkia, ratkoa ongelmia ja opetella uutta. Omistajan kannalta epämieluisasta käytöksestä rankaiseminen on erittäin huono tapa korjata kissan toimintaa. Se johtaa useimmiten vain kissan ja omistajan suhteen heikkenemiseen, pelkoon ja passivoitumiseen. Paljon parempi vaihtoehto on opettaa omistajan kannalta toivotumpia käyttäytymismalleja palkitsemalla ja kissan omaa aktiivisuutta tukemalla. Positiivisen kouluttamisen avulla arjen hoitotoimenpiteistä kuten kynsien leikkauksesta ja turkinhoidosta voi tehdä kissalle mielekkäitä ja mukavia juttuja, sen sijaan että ne jouduttaisiin tekemään väkisin. Eläinlääkärikäynnit ja lääkitykset sujuvat stressittömämmin, kun kissa on opetettu erilaisiin käsittely- ja tutkimustoimenpiteisiin sekä lääkkeiden antamiseen jo etukäteen.

Kissan päivä koostuu aktiivisen toiminnan jaksoista ja niiden välisistä lepohetkistä. Luonnossa eläessään kissa saalistaa noin 10-20 pikkueläintä päivässä. Saalistustuokioiden välissä kissa lepää. Kouluttaminen kannattaa ajoittaa aktiiviseen aikaan, esimerkiksi hetkeen, jolloin kissa on juuri herännyt. Useimmat kissat ovat parhaiten motivoituneita koulutukseen ennen ateriaa, jolloin pieni nälkäisyys lisää kiinnostusta ruokapalkkaan. Jotkut kissat nälkä saa ylikiihtyneiksi, eivätkä ne malta keskittyä koulutukseen tavoitellessaan herkkuja. Tällaisille kissoille on parempi antaa pieni ateria ennen koulutuksen aloittamista.

Kissan kouluttamisessa tärkeintä on motivaatio ja rauhallisen koulutustilanteen luominen. Kouluttamisen tulee aina perustua kissan omaan motivaatioon ja vapaaehtoisuuteen. Jos kissa ei jollakin hetkellä ole kiinnostunut koulutuspuuhista, sitä ei kannata pakottaa vaan yrittää uudelleen myöhemmin.

Kissat häiriintyvät helposti melusta, hälinästä tai muista ympäristön ärsykkeistä kuten toisista kissoista, koirista tai lapsista. Koulutusympäristön olisi hyvä olla rauhallinen ja kissan näkökulmasta turvallinen. Jos kissa ei tunne oloaan turvalliseksi, se helposti passivoituu.

Stressaantunut, pelokas tai kipeä kissa on harvoin motivoitunut koulutukseen. Stressi ja pelko olisi hyvä yrittää minimoida kaikin mahdollisin keinoin ennen koulutuksen aloittamista. Toisaalta kouluttamisen avulla voidaan lievittää stressiä, vahvistaa kissan hallinnan tunnetta (eli tunnetta, että se voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ympäristöönsä) ja vahvistaa myös kissan ja omistajan suhdetta. Kouluttaminen voikin toimia loistavana kissan hyvinvoinnin tukena.

Monille kissoille sopii palkkioksi ruoka. Palkkion tulee olla riittävän hyvä, ei siis normaalia perusmuonaa. Kokeile ennen koulutuksen aloittamista, mikä herkku kissaa kiinnostaa eniten. Voit esimerkiksi heitellä lattialle erilaisia herkkuvaihtoehtoja ja katsoa mitkä niistä kissa syö nopeimmin, mitä se taas jää nuuhkimaan ja syö ehkä vähän pitkin hampain. Kissan mahalaukku on pieni ja täyttyy nopeasti. Sen vuoksi yksittäisen palkkioherkun koon on hyvä olla pieni, siis todella pieni. Sopiva palkkio on noin puolikkaan pikkurillin kynnen kokoinen.

Kaikki kissat eivät motivoidu parhaiten ruoasta. Toisille voi sopia lyhyt leikkituokio, silittely, harjaus tai leuan alka rapsuttelu. Kokeile, mistä sinun kissasi pitää eniten!

Palkkion antamisessa tärkeää on ajoitus. Palkkion tulee tulla muutamien sekuntien sisällä oikeasta toiminnasta eli siitä toiminnasta, jota halutaan vahvistaa. Apuna voi käyttää palkkiomerkkejä esimerkiksi naksutinta tai sanallista merkkiä (”hyvä”, ”jes” tms.). Palkkiomerkin etuna on sen nopeus, naksaus tai ”hyvä” on helpompi ajoittaa juuri oikeaan hetkeen kuin ruoan antaminen tai leikki. Palkkiomerkkejä käytettäessä ne on ensin opetettava kissalle. Se tapahtuu toistamalla sarjaa palkkiomerkki – palkkio, palkkiomerkki – palkkio, kunnes kissa palkkiomerkin kuullessaan osaa odottaa palkkiota – eli on oppinut palkkiomerkin merkityksen. Useimpien naksuttimien ääni on kissoille turhan kova, naksuttimen sijasta voi käyttää esimerkiksi kuulakärkikynän napsausta.

Kissat eivät yleensä jaksa keskittyä yhteen tehtävään kovin kauan, joten lyhyet ja innostavat koulutustuokiot sopivat niille paremmin kuin pitkään junnaaminen. Monta lyhyttä koulutustuokiota päivän mittaan on parempi kuin yksi pitkä. Treenit on parempi lopettaa vähän liian aikaisin kuin vähän liian myöhään. Silloin seuraavalla koulutuskerralla kissa on taas täynnä intoa ja motivoitunut yhteiseen tekemiseen!

0 comments on “Kissan kouluttaminen, miksi ja miten?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: