Antibiootit (kreikasta: anti = vastaan, bios = elävä) ovat bakteeri-infektioiden hoitoon käytettäviä lääkeaineita. Ensimmäinen lääkkeenä käytetty antibiootti oli penisilliini, jolla alettiin hoitaa potilaita 1940-luvulla. Ensimmäiset antibiootit olivat mikrobien tuotteita, mutta sittemmin suurin osa antibiooteista on ollut synteettisesti valmistettuja luonnossa tavattavien aineiden muunnelmia.
Antibiooteilla hoidetaan bakteeri-infektioita. Jotkut antibiootit tehoavat myös alkueläininfektioihin. Viruksia vastaan antibiooteilla ei ole tehoa.
Bakteereilla on erilaisia keinoja puolustautua antibiootteja vastaan. Tätä sanotaan antibioottiresistenssiksi. Jotkut bakteerit ovat luonnollisesti vastutuskykyisiä eräille antibiooteille. Resistenssiä myös kehittyy käytettäessä antibiootteja. Tästä seuraa, että kysestä lääkettä ei enää voidakaan käyttää tämän bakteerin aiheuttamien sairauksien hoidossa.
Antibioottiresistenssi on osa normaalia luonnonvalintaa. Luonnossa ne, jotka sopeutuvat parhaiten ympäristöolosuhteisiin voittavat, lisääntyvät ja saavat eniten elintilaa. Bakteerit lisääntyvät jakautumalla, ja yhden antibioottikuurin aikana voi syntyä tuhansia sukupolvia. Jakautumisessa syntyy mutaatioita eli perimäaineksen muuntelua. Antibioottien läsnäollessa niille resistentit bakteerit menestyvät parhaiten ja voittavat elintilaa muilta bakteereilta. Tällä tavalla antibioottien käyttö valikoi resistenttejä bakteereja.
Antibiootit eivät vaikuta vain taudinaiheuttajabakteereihin vaan koko elimistön mikrobiomiin eli kaikkiin elimistön bakteereihin, myös hyödylliseen ihon, limakalvojen ja suoliston bakteeristoon (normaaliflooraan). Terve normaalifloora on tärkeä elimistö hyvinvoinnin ja terveyden turvaaja.
Mitä suurempaan joukkoon bakteereita lääke tehoaa, sitä laajakirjoisemmaksi sitä kutsutaan. Laajakirjoisuutta pidetään hoidossa etuna silloin, kun infektion mahdollisia aiheuttajia ei pystytä luotettavasti päättelemään. Kapeakirjoisuuden etu taas on se, että se häiritsee vähemmän elimistön omaa hyödyllistä bakteeristoa.
Antibioottiresistenssin yleistyessä ihmiset ja eläimet voivat kuolla tavanomaisiin infektioihin kuten keuhkokuumeeseen tai leikkaushaavainfektioihin. Nykyisin Suomessa kuolee antibioottiresistenssin vuoksi noin 90 henkilöä vuodessa, Euroopassa noin 33 000 ja maailmanlaajuisesti noin 700 000.
Mitä enemmän antibiootteja käytetään, sitä enemmän muodostuu vastustuskykyisiä kantoja. Antibioottien liiallinen käyttö ja väärinkäyttö kiihdyttävät lääkkeille vastustuskykyisten bakteereiden syntymistä ja leviämistä.
Otan esimerkiksi kissojen virtsatievaivat. Valtaosa kissojen virtsatietulehduksista johtuu jostakin muusta kuin bakteeri-infektiosta. Antibioottihoitoa tulee käyttää vain sellaisissa tapauksissa, joissa infektio on varmistettu vatsanpeitteiden läpi punktiolla otetun puhtaan virtsanäytteen viljelyllä. Puristamalla otetun tai vapaasti lasketun näytteen viljeleminen on turhaa, koska tulos ei ole luotettava. Kaikkien pissavaivaisten kissojen lääkitseminen antibiooteilla lisää antibioottiresistenssiä ja hankaloittaa niiden potilaiden hoitoa, jotka oikeasti tarvitsevat antibiootteja.
Mitä voit tehdä estääksesi antibioottiresistenssin kehittymistä?
- Käytä antibiootteja vain eläinlääkärin/lääkärin ohjeen mukaan.
- Älä käytä omatoimisesti ylijääneitä tai muille eläimille/ ihmisille määrättyjä antibiootteja.
- Vie ylijääneet antibiootit apteekkiin.
- Huolehdi hyvästä käsihygieniasta. Pese kädet wc:ssä käynnin, niistämisen ja yskimisen jälkeen sekä ennen kuin ryhdyt laittamaan ruokaa tai syömään.
- Huolehdi elintarvikkeita käsitellessäsi hyvästä keittiöhygieniasta.
Loistava video antibioottiresistenssistä englanninkielentaitoisille:
Kissan silmin 
0 comments on “Muutama sana antibiooteista”