Kissa ja vauva

Vauvan syntymä tuo mukanaan paljon muutoksia. Odotusaikana monet asiat voivat alkaa huolestuttaa. Kissanomistajaperheessä tulevat vanhemmat saattavat miettiä muiden asioiden ohella myös kissan ja vauvan tarpeiden yhteensovittamista ja uudenlaisen perhe-elämän mukanaan tuomia haasteita. Huolet voivat kohdistua vauvaan ja hänen turvallisuuteensa, mutta myös kissan hyvinvointiin. Kissa on saattanut tähän saakka olla perheen vauva, joten huolestuminen on luonnollista.

Vauvan syntymän aiheuttamia välttämättömiä muutoksia kannattaa pohtia hieman ennakolta ja valmistella asiaa myös kissan kannalta hyvissä ajoin. Valmistauminen rauhoittaa omistajan mieltä ja helpottaa kissan sopeutumista tulevaan.

Kissalle oma reviiri, sen tuttuus ja turvallisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Ympäristön muuttumattomuus ja rutiinit saavat sen tuntemaan olonsa rauhalliseksi. Vauvan tulo taloon tuppaa aiheuttamaan kaikenlaisia muutoksia kissan reviirille: sinne tuodaan uusia huonekaluja ja tavaroita, jotka voivat haista kissan nenään vieraalta ja pelottavalta. Jotkut kissat tosin ottavat ilon irti näistä uusista hienoista nukkumapaikoista; monen kissan löytää pötköttämästä tyytyväisenä vauvan vaunuista tai sitteristä.

Muutoksia tapahtuu väistämättä myös omistajien ajankäytössä ja rutiineissä. Vanhemmat ovat todennäköisesti alkuun hyvin työllistettyjä vauvan hoitamisessa. Toisaalta taas kissa voi nauttia siitä, että omistajalla onkin yhtäkkiä paljon enemmän aikaa sohvalla istuskeluun ja kissan silittelyyn vauvaa syöttäessä ja nukuttaessa.

Toksoplasmoosi ja raskaus

Toksoplasmoosin aiheuttaa Toxoplasma gondii -niminen alkueläin. Tauti on vaarallinen sikiölle, ja äidin saaman tartunnan seurauksena voi olla keskenmeno tai lapsen vakava sairastuminen. Yleisimmin toksoplasma-tartunta saadaan syömällä raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa tai toksoplasma-kystoja sisältävästä maaperästä esim. puutarhatöitä tehdessä.

Kissa on toksoplasma-loisen pääisäntä ja voi levittää tartuntaa aiheuttavia kystoja ulosteissaan. Kissa saa toksoplasmoosin syödessään hiiriä, myyriä tai muuta raakaa lihaa. Se kuitenkin erittää kystoja vain muutaman viikon ajan tartunnan jälkeen. Lisäksi tuoreen ulosteen kystat eivät ole tartuttavia, vaan niiden on pitänyt olla ympäristössä vähintään vuorokausi, jotta ne aiheuttavat tartuntariskin. Niinpä hyvin hoidetut kissanhiekkalaatikot ovat huomattavasti pienempi riski kuin esimerkiksi puutarhatöiden tekeminen ilman suojahanskoja.

Lisää tietoa toksoplasmoosista löydät Terveyskirjaston artikkelista https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00619

Toksoplasmoosin riskin välttämiseksi raskaana olevan naisen on hyvä käyttää hiekkalaatikoita puhdistaessaan hanskoja ja pestä kädet hyvin hiekan käsittelyt jälkeen. Hiekkalaatikot putsataan päivittäin ja pestään säännöllisesti kuumalla vedellä.

Kissan totuttaminen vauva tuloon

Vauvan tarvikkeet on hyvä esitellä kissalle jo hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. Kodin tuttu hajumaailma tuo kissalle turvallisuutta, joten uudet kapineet voi hajustaa tutun hajuisiksi yksinkertaisella niksillä. Kun silittelet kissa ja sen on rauhallinen ja tyytyväinen, pyyhi sitä kangasrievulla kevyesti leuan alta, poskista ja korvien edustalta (eli niistä paikoista, joilla puskemalla kissa normalistikin merkitsee ympäristöään). Hankaa sitten rievulla uusia tavaroita. Näin siirrät vauvan tavaroihin kissan feromoneja, jota me ihmiset emme haista, mutta joiden avulla kissa tunnistaa tutun ympäristönsä ja tuntee olonsa turvalliseksi. Anna kissan myös tutkia uusia tavaroita ja tutustua niihin kaikessa rauhassa ja omassa tahdissaan.

Jos lapsen huone tai vanhempien makuuhuone on tarkoitus rauhoittaa vauvan nukkumisalueeksi ja estää kissan pääsy sinne, on tätäkin muutosta hyvä alkaa valmistella jo etukäteen. Kissalle tarjotaan useita mukavia ja rauhallisia nukkumapaikkoja, jotka sijaitsevat muissa huoneissa. Myös korkealla sijaitsevia turvapaikkoja ja piiloja on hyvä lisätä tarpeen mukaan. Vauvan syntymä tuo lähes poikkeuksetta mukanaan vieraita ääniä kuten itkua, kyläilijöitä ja muuta hälyä, joten on hyvä varmistaa, että kissa pääsee vetäytymään omaan rauhaansa aina halutessaan. Pahvilaatikot, iglu-malliset pesät, korkeat kiipeilypuut, kaapinpäälliset ja vaatekaapin hyllyt sopivat hyvin tähän tarkoitukseen.

Stressin minimoimiseksi kaikki muutokset on hyvä tehdä asteittain ja vain yksi muutos kerrallaan.

Kissaa voi myös totuttaa vauvan itkuun soittamalla netistä löytyviä äänitteitä. Kuuntelu aloitetaan hyvin hiljaisella äänenvoimakkuudella. Harjoittelun edistyessä volyymiä lisätään vähitellen. Tavoitteena on totuttaa kissa pikku hiljaa kodin uudenlaiseen äänimaailmaan niin ettei se ahdistu tai stressaannu vauvan itkusta – sitähän yleensä riittää enemmän tai vähemmän.

Päivitäisiä rutiineja kannattaa myös muokata tulevan varalta jo etukäteen. Jos on oletettavaa, ettei tuleva äiti pysty ruokkimaan ja leikittämään kissaa ja seurustelemaan sen kanssa kuten aiemmin, voi olla viisainta alkaa siirtää näitä toimia puolison hoidettavaksi jo ennen kuin vauva tulee maailmaan.

Kun vauva on syntynyt, joitakin vauvalta tuoksuvia vaatteita tai peiton voi tuoda kotiin kissan tutkittavaksi jo ennen uuden perheenjäsenen kotiutumista sairaalasta.

Vauvan tullessa kotiin

Kissan ja vauvan tutustuttamisessa on tärkeintä, että vanhemmat pysyvät rauhallisina. Kissan kannattaa antaa nuuhkia vauvaa, jos kissa itse niin haluaa.

Meillä oli ensimmäisen lapsen syntyessä kuusi kissaa ja kaksi koiraa. Kun tulimme sairaalasta kotiin, laitoimme vauvan turvakaukalon keittiön lattialle ja annoimme eläimille mahdollisuuden tulla tutustumaan uuteen perheenjäseneen. Kissoista yksikään ei saapunut paikalle, koirat näkivät vain pitkään (pari päivää) poissa olleen emäntänsä ja nuuhkaisivat vauvaa korkeintaan ohimennen. Myöhemminkään kissat eivät tehneet vauvasta numeroa, mitä nyt puskivat välillä häntäkin, kun tulivat syliini istuessani vauvan kanssa sohvalla.

On hyvä varmista, että kissat eivät pääse nukkuvan vauvan sänkyyn tai vaunuihin ainakaan lapsen ollessa aivan pieni. Verkko-ovi tai sängyn/ vaunujen päälle tarkoitettu turvaverkko on hyvä ratkaisu.

Jos kissa on luonteeltaan kovin stressiherkkä, elämänmuutos voi saada sen pissaamaan vääriin paikkoihin tai reagoimaan muuten fyysisesti tai käyttäytymisellään. Tällöin kannattaa vahvistaa kissan turvallisuudentunnetta ja yrittää pitää rutiinit mahdollidimman säännöllisinä. Huomioi kissaa ja seurustele myös sen kanssa, vaikka vauvanhoito tuppaakin viemään valtaosan tuoreiden vanhempien ajasta.

Lapsiperheessä on syytä huolehtia ulkoilevan kissan säännöllisistä madotuksista. Suolinkaiset voivat tarttua myös lapseen ja aiheuttaa ongelmia sisäelimissä tai silmässä (viskeraalinen tai okulaarinen larva migrans), vaikka se onkin onneksi Suomen oloissa hyvin harvinaista.

Vauva kasvaa

Lapsen kasvaessa tämä pieni tutkimusmatkailija alkaa tehdä enemmän ja enemmän tuttavuutta ympäröivän maailman kanssa. Liikkuva ja kaikkeen pienillä käsillään tarttuva vauva voi olla kissan mielestä hyvin häiritsevä kokemus. Lapset ovat toimissaan aikuisia ennalta-arvaamattomampia ja usein myös äänekkäämpiä, minkä kissa voi kokea pelottavana. Erityisesti tässä vaiheessa kissalle tulisi järjestää runsaasti rauhallisia turvapaikkoja kodin hiljaisemmissa osissa ja lattiatasoa korkeammalla.

Lasta ja kissaa ei tule koskaan jättää valvomatta. Vauvat ja pikkulapset tarttuvat mielellään kissaa hännästä tai karvoista, kissa taas saattaa häiriköinnin seurauksena raapaista tai puraista. Opeta lapselle miten kissaa silitetään oikein, ja silittäkää yhdessä. Lasta voi myös opettaa leikkimään kissan kanssa ohjaamalla kädestä pitäen leikkiä esimerkiksi onkityyppisellä varrellisella lelulla. Kun lapsi varttuu ja hänen käsityskykynsä kasvaa, kerro ja näytä, miten kissaa lähestytään ja kosketetaan oikein. Kun lapsen ja kissan suhdetta tuetaan ja lasta ohjataan kissaa kunnioittavaan toimintatapaan, kasvatetaan tulevaisuuden kissaihmisiä.