Lajityypillinen käyttäytyminen

Kissan ruokinta ja painonhallinta

Ylipaino on eräs yleisimmistä kissojen sairauksista. Jopa 63 % lemmikkikissoista on ylipainoisia tai lihavia. Ylipaino heikentää huomattavasti kissan hyvinvointia. Se lisää esimerkiksi diabeteksen, ihosairauksien, virtsatiesairauksien, maksan rasvoittuman, suoliston bakteeriflooran häiriöiden, kasvainten ja nivelrikon riskiä. Lisäksi ylipainoisilla kissoilla anestesiaan liityvien komplikaatioiden riski esimerkiksi hammashoidon tai leikkausten yhteydessä on suurempi. Ylipaino voi vaikuttaa kissan mielialaan sekä yleiseen elinvoimaan ja elinikään.

Ihannepainoisella kissalla kylkiluut tuntuvat helposti rintakehää tunnustellessa, ja ylhäältäpäin kissaa katsoessa rintakehän ja lantion välissä erottuu vyötärö. Luut eivät saa kuitenkaan törröttää, hyvä kohta tunnustella luuston päällistä rasva- ja lihaskerrosta on selkärangan loppuosa ja lantio.

BCS
Tarkemmat ohjeet kissan kehonkunnon arviointiin löydät esim. täältä

Ylipaino johtuu liiallisesta energiansaannista kulutukseen nähden, mikä on varmasti kaikille tuttua. Kastrointi ja sterilointi lisäävät kissan ruokahalua ja vähentävät aktiivisuutta, mikä on syytä ottaa huomioon heti leikkauksen jälkeen.

Etenkään kissojen kohdalla painonhallinta ei kuitenkaan ole aivan näin yksioikoista.

Luonnossa kissat saalistavat 10-20 pientä saaliseläintä vuorokaudessa. Ne viettävät valtaosan valveillaoloajastaan ravintoa etsien ja napostelevat hiiren silloin, linnun tällöin. Kotikissoilla ruokailuajat määräytyvät usein omistajan työaikataulujen mukaan. Useasti kissat ruokitaan kahdesti päivässä, aamulla ja illalla, mikä ei vastaa kissan fysiologista syömiskäyttäytymistä. Kupista tarjoiltu ruoka ei tarjoa juurikaan tyydytystä kissan tarpeelle nähdä vaivaa ja ponnistella ravintonsa eteen, jolloin se voi hakea täytettä elämäänsä ylensyömällä.

shutterstock_358973213

Kissa on yksinäinen saalistaja ja myös syö saaliinsa yksin. Hallinnan tunne ja mahdollisuus päättää itse tekemisistään, ympäristön ennakoitavuus ja rutiinit ovat kissalle hyvin tärkeitä asioita. Se, että kissa joutuu turvautumaan ravinnonsaannissaan omistajaan ja tämän aikatauluihin, voi jo sinänsä aiheuttaa kissassa stressiä. Vastoin yleistä luuloa,  maukuminen ja omistajan seuraaminen ei ole ensisijaisesti pyyntö saada ruokaa. Toki kissa pian oppii, että maukumalla saa ruokaa, ja käytös vahvistuu. Maukumalla kissa voi kuitenkin ruoan sijasta hakea ensisijaisesti omistajan huomiota, hellyyttä tai leikkiä. Kissa ei siis kannata opettaa siihen, että maukumalla saa ruokaa, koska se johtaa helposti jatkuvaan maukumiseen, ylensyöntiin ja ylipainoon. Huomiota hakevalle kissalle tarjotaan mieluummin seuraa, hellyyttä ja aktivointia esimerkiksi temppujen opettamisen muodossa.

Monikissatalouksissa kissat usein kokoontuvat ruoka-aikoina keittiöön ja ne saattavat syödä hyvinkin lähekkäin.  Se, että kissat joutuvat olosuhteiden pakosta syömään lähekkäin, voi johtaa kissojen väliseen konfliktiin ja stressiin. Näin voi käydä, vaikka kissat muuten tulisivatkin hyvin toimeen keskenään. Ne eivät ehkä avoimesti osoita epäsopua, mutta tilanteeseen liityvä ahdistus voi saada ne hotkimaan ja sen jälkeen oksentamaan tai aiheuttaa ruokahaluttomuutta. Normaalisti kissa syö tyynen rauhallisesti, rennossa asennossa, paino tasaisesti kaikilla neljällä tassulla, korvat pystyssä ja eteenpäin suuntautuneessa asennossa. Jännittynyt, takapainoinen asento ja korvien kääntyminen osittain sivulle ilmentää negatiivista tunnetilaa. Kissoille tulisi tarjota mahdollisuus syödä omassa rauhassaan eri huoneissa. Vierekkäisistä kupeista syöminen tai saman kupin jakaminen ei ole kissoille lajityypillistä käytöstä.

shutterstock_557179690
Näiden kissojen kehonkieli viestii ruokailutilanteen epämukavuudesta niiden joutuessa syömään lähekkäin toisiaan.

Myös omistajan tulisi pyrkiä puutumaan kissan syömiseen mahdollisimman vähän. Joskus omistaja saattaa luulla, että kissa kärsii ruokahalutomuudesta, kun se käy syömässä pari suullista ja sitten lähtee pois, mikä itse asiassa saattaa olla täydellisen normalia ruokailukäytöstä kissalle. Tällöin omistaja ehkä hankkii entistä maistuvampia uusia ruokia, jolloin kissan ruokahalu hetkeksi lisääntyy uutuuden viehätyksestä, mutta pian se palaa jälleen entisiin tapoihinsa. Omistaja voi hermostua ja ryhtyä tuputtamaan ruokaa, minkä kissa kokee vastenmielisenä ja alkaa pitää ruokailua ahdistavana tilanteena, syöden entistä vähemmän. Summa summarum, älä hermostu, jos kissasi syö usein ja vähän kerrallaan, ellei kyseessä ole selvä muutos aiempaan syömiskäyttäytymiseen nähden. Edellyttäen tietysti, että kissan paino pysyy vakaana ja se vaikuttaa muuten täysin terveeltä ja hyvinvoivalta.

Luonnollisempaa ravinnonhankintakäytöstä voi simuloida tarjoamalla kissalle noin viisi pientä ateriaa päivässä ja antaa kissan tehdä työtä ravintonsa eteen. Näillä muutoksilla ruoka voi alkaa tuntua nirsompienkin kissojen mielestä kiinnostavalta. Ruokakupin paikkaa voi vaihtaa ja antaa kissan etsiä sitä tai ruoan voi tarjota muualta kuin kupista. Raksuja voi sirotella sinne tänne kissan etsittäväksi. Sekä kosteaa että kuivaruokaa voi tarjota aktivointileluissa, joko valmiina ostetuissa tai itse askarrelluissa. Mallia kannattaa hakea netistä googlettamalla esim. sanalla  ”puzzle feeder”. Kun syömisvauhti hidastuu ja syömiseen käytetty aika lisääntyy, kerralla syödyn ruoan määrä vähenee, mikä auttaa painonhallinnassa. Ruoan etsiminen ja pieni puuhailu sen saamiseksi tyydyttää kissan käyttäytymistarpeita ja vähentää tylsistymisestä johtuvaa ylensyöntiä. Toisaalta taas puuhastelu ja työn tekeminen ruoan eteen voi kohentaa nirson kissan syömishalukkuutta, koska ruoka ei vain tylsästi möllötä kupissa.

img_20180707_211151.jpg
Indira ja Trixie cat activity fun board -aktivointilelu

Kuivaruoka on energiatiheää ja usein hyvin maistuvaa. Runsas kuivaruokaruokinta onkin ylipainolle altistava tekijä. Ylipainoon taipuvaisilla kissoilla pääosa ravinnosta kannattaa antaa kosteana ruokana, koska se täyttää vatsaa paremmin. Myös kosteaa ruokaa voi antaa aktivointileluissa, esimerkiksi jääpalamuotti sopii hyvin tähän tarkoitukseen.

Kissa on luonnostaan notkea ja voimakas. Se on luotu saalistustapansa mukaan lyhytkestoisiin, nopeisiin ja räjähtäviin liikuntasuorituksiin. Usein tuntuu, että kissa makailee laiskasti lähes koko päivän, ja sitten yllättäen ”tulee sekopäiseksi” ja säntäilee sinne  tänne. Kissalle tämä on täydellisen luonnollinen tapa liikkua. Sisäkissoille olisi tarjottava mahdollisuuksia liikkua ja käyttää fysiikkaansa järjestämällä niille sopivia paikkoja kiipeilyyn ja hyppimiseen: korkeita raapimispuita, hyllyjä ja kaapinpäällisiä. Liikuntamahdollisuuksien ja virikkeiden puute johtaa helposti tylsistymiseen, aktiviteetin vähenemiseen ja edelleen ylipainoon.

0 comments on “Kissan ruokinta ja painonhallinta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: