Kissanhankinnan sudenkuopat

Päätös kissan hankkimisesta on tehty. Mutta mistä löytyisi sopiva uusi perheenjäsen?

Kissoja voi hankkia monesta paikasta, tuttavien tai netti-ilmoituksien kautta, eläinsuojeluyhdistyksiltä tai rotukissakasvattajilta. Hinta voi vaihdella kahvipaketista tuhansiin euroihin. Joskus sopivaa kissaa voi joutua odottamaan pitkään, jonkun voisi hakea jo seuraavana päivänä. Mistä tietää, millainen kissa kannattaisi valita? Ja miten malttaa harkita, kun uusi kissaystävä olisi mukava saada mahdollisimman pian?

Elämää ei voi hallita, ja huolellisesta harkinnasta ja perusteellisesta selvitystyöstä huolimatta voi käydä huono onni. Mikä tahansa kissa voi sairastua. Muutamia riskejä voi kuitenkin vähentää merkittävästi miettimällä mistä ja millaisen kissan ottaa. Kyse on riskeistä, jotka liittyvät kissan terveyteen ja luonteeseen eli mahdollisesti kissan ja sen omistajan koko tulevaan elämään. Maltti on valttia.

Halvin kissa ei ole aina edullisin hankinta. Jokainen kissa tarvitsee perusrokotussarjan eli kaksi rokotusta kuukauden välein, sen jälkeen rokotus annetaan vuosittain tai kolmen vuoden välein. Pennulle tulee antaa sisäloishäätö useampaan kertaan. Jokaiselle kissalle on suositeltavaa laittaa tunnistusmerkintä eli  mikrosiru. Vastuulliset kasvattajat ja eläinsuojeluyhdistykset hoitavat yleensä nämä perusasiat kuntoon ennen kissan luovutusta eli ne sisältyvät luovutushintaan. Lisäksi naaraskissat tulee  steriloida ja urokset kastroida. Jotkut kasvattajat ja useimmat eläinsuojeluyhdistykset huolehtivat myös näistä. Mikäli kissaa ei ole rokotettu, mikrosirutettu, loishäädetty ja leikattu, on syytä ottaa huomioon, että näistä toimenpiteistä muodostuu uudelle omistajalle useamman sadan euron kustannuserä.

Entä miten löytää terveen kissan? Rotukissoilla esiintyy tiettyjä rotuihin liittyviä sairauksia, joiden riskiä kasvattajat pyrkivät vähentämään terveystutkimuksilla. Rotukissaa hankittaessa on hyvä selvittää, esiintyykö rodulla joitakin rotutyypillisiä sairauksia ja miten kasvattaja hallitsee näitä riskejä. Rotukissalla on aina rekisteritodistus, joka luovutetaan myynnin yhteydessä. Rotukissakasvattajat huolehtivat pentujen mikrosirutuksesta ja sen rekisteröinnistä. Myynnissä on myös niin sanottuja rotukissoja, joita ei kuitenkaan ole rekisteröity eikä niillä ole rekisteritodistusta. Mikrosiru näillä kissoilla voi olla, mutta sitä ei useinkaan ole rekisteröity. Tällaisten kissojen myyntihinta voi olla kohtuullisen korkea, mutta pentujen vanhemmille ei välttämättä ole tehty minkäänlaisia terveystutkimuksia. Toisinaan kyse on tietämättömyydestä, monessa tapauksessa pentutehtailusta. 

Myynnissä on myös tavallisten maatiaiskissojen pentuja, mikä usein tarkoittaa sitä, että vapaasti ulkona liikkuva naaras tiinehtyy kerta toisensa jälkeen. Jos se synnyttää pentunsa ulos, tämä pentue voi olla uuden kissapopulaation alku. Kissapopulaatiossa elämä on karua, ja moni kissa kärsii kylmästä, ruoan puutteesta ja  sairauksista ja kuolee joko näihin tai tapaturmaisesti. Jos naaras synnyttää sisään, pentueen hoito voi olla erittäin hyvää, erittäin huonoa tai jotain siltä väliltä. Pahimmassa tapauksessa pentuja on ruokittu makaronilla, niiden vatsat ovat täynnä suolinkaismatoja ja korvat korvapunkkeja.

Epäsopiva ruokinta voi johtaa monenlaisiin terveysongelmiin, jotka vaikuttavat mahdollisesti kissan koko loppuelämään. Pentukissa tarvitsee pennuille sopivaa kissan täysravintoa. Ruokkiminen pelkällä lihalla voi johtaa kalkinpuutteeseen ja luuston haurastumiseen ja murtumiin. Toisaalta niukasti proteiinia sisältävä ruokavalio sairastuttaa sekin. Tietyt ravintoainepuutokset voivat aiheuttaa verkkokalvon rappeutumista ja sokeutta. Kannattaa selvittää miten pennun ruokinta on toteutettu.

Vastuullisen kasvattajan pennut on tarkastettu eläinlääkärissä ennen luovutusta. Niillä ei ole suolistoloisia, ulkoisia kuten korvapunkkeja, flunssaa, sieni-infektiota tai suoliston alkueläintartuntoja. Toisaalta pentutehtaiden ja ulkokissojen pennuilla saattaa olla usein esimerkiksi korvapunkkitartunta, jonka hoitaminen jää uuden omistajan harteille.

Oma lukunsa on kissan henkinen hyvinvointi ja luonne. Pentujen kehittyminen tasapainoiseksi aikuisiksi vaatii hyvinvointia tukevan ympäristön. Emon stressaantuminen tiineysaikana voi ohjelmoida pentujen aivot siten, että niistä kasvaa hermostuneita ja stressiherkkiä kissoja. Ymmärrettävästi tällaisen kissan kanssa eläminen voi olla haasteellista, koska stressiherkkyys voi purkautua käytösongelmina ellei ympäristöä ole mukautettu kissalle sopivaksi. Vastuullisessa kissankasvatuksessa jalostukseen valitaan sellaisia yksilöitä, jotka ovat sosiaalisia ja rohkeita. Rohkean ja sosiaalisen kissan kanssa on helppo elää, ja sellainen kissa myös yleensä voi hyvin. Jos kasvatusvalintoihin ei kiinnitetä huomiota tai pennutetaan mitä kissoja hyvänsä, voi pentujen vanhemmiksi valikoitua arkoja ja pelokkaita kissoja, jotka periytyvät näitä ominaisuuksia myös jälkeläisilleen. Paljon merkitystä on myös pentujen sosiaalistumiskaudella, joka kissoilla sijoittuu 2-7 viikon ikään. Rauhallinen ja ikätasoinen käsittely tuona aikana kehittää pennuista luottavaisia ja sosiaalisia. Puutteellinen sosiaalistuminen taas merkitsee sitä, että kissan on tulevassa elämässään rakennettava luottamussuhde jokaiseen ihmiseen erikseen.

Terveen ja tasapainoisen kissan voi saada monesta paikasta, ja joskus kissan pelastaminen huonoista oloista voi puolustaa paikkaansa. Pentutehtailun tukeminen kuitenkin vain kannustaa tehtailijoita jatkamaan vastuutonta toimintaa. Ethän ole myötävaikuttamassa siihen?

Kissanostajan kysymyslista:

• Onko kissa rokotettu (kerran vai kahdesti) ja loishäädetty useaan kertaan?
• Onko kissa mikrosirutettu ja mikrosirusiru rekisteröity?
• Onko kissa steriloitu/ kastroitu?
• Onko kissalle tehty terveystarkastus ennen luovutusta?
• Miten kissaa on ruokittu?
• Miten pentu on sosiaalistettu?
• Onko rotukissa rekisteröity? Saako ostaja mukaan rekisterikirjan?
• Mitä terveystutkimuksia rotukissan vanhemmille on tehty?
• Onko kissoilla esiintynyt tarttuvia tauteja ja jos on, miten niitä on hoidettu?

Suosittelen vierailemaan kissan kasvattajalla ainakin kahdesti, jotta näet millaisessa ympäristössä kissa on kasvanut. Kysy myyjältä yllä olevat kysymykset. Vastuullinen kasvattaja osaa vastata niihin. Vastuullinen kasvattaja ei koskaan luovuta kissaa parkkipaikalla tai rappukäytävässä.

Jos olet jo joutunut pentutehtailijan harhauttamaksi, älä sure sillä et ole ainoa.  Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole moittia vaan lisätä tietoa. Lisäämällä tietoa lisätään kissojen hyvinvointia.

Epäillystä pentutehtailusta on hyvä ilmoittaa alueen virkaeläinlääkärille tai eläinsuojeluyhdistykselle.