Lajityypillinen käyttäytyminen

Kissojen tutustuttaminen

Kissojen tutustuttamisesta toisiinsa kerrotaan kirjoituksessa Ottaisinko kissalleni kaverin. Siinä kuvaillaan tutustuttamisprosessi vaihe vaiheelta. Jotta kissat pystyisivät ystävystymään, on oikeanlaisen tutustuttamisprosessin lisäksi tärkeää tukea sekä uuden tulokkaan että vanhan kissa-asukkaan turvallisuudentunnetta. Ystävyyssuhteiden luominen ja uuden oppiminen onnistuu vain silloin, kun kissa on rento ja voi hyvin.

Ajattele tilannetta, että kotiisi muuttaisi ilman ennakkovaroitusta joku tuntematon ihminen, joka söisi jääkaapistasi ja makaisi sohvallasi. Kamalaa vai mitä? Entä jos tuo ihminen muuttaisi vain yhteen huoneeseen. Saisit pitää jääkaappisi ja sohvasi, mutta menettäisit yhden kokonaisen huoneen. Voisi ärsyttää sekin. Ärsytyksen määrä riippuisi todenäköisesti kämpän koosta, siitä kuinka paljon pidät tuosta nimenomaisesta huoneesta ja miten sosiaalinen ylipäätään olet luonteeltasi. Toiset meistä viihtyvät kimppakämpässä, toiset eivät, ja samoin on kissojen laita. Osa kissoista on sosiaalisempia kuin toiset. Sosiaalisuuteen vaikuttavat kissan temperamentti, aiemmat kokemukset, ympäristöolosuhteet sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi.

Kissan temperamenttia ja aiempia kokemuksia emme voi muuttaa, mutta sopivilla ympäristöolosuhteilla, kissan yleisellä hyvinvoinnilla ja oikeanlaisella tutustuttamistavalla voimme vaikuttaa paljonkin lopputulokseen.

Kissat ovat huonoja jakamaan mitään tai odottamaan vuoroaan. Jos ne haluavat jotain, ne haluavat sen heti. Sopuisa yhteiselämä edellyttää sitä, että kaikkia kissojen tarvitsemia asioita on riittävästi, tai mieluiten yltäkyllin, jotta niitä ei tarvitse jakaa. Kilpailu ruoasta, hiekkalaatikoista, raapimispuista, parhaista nukkumispaikoista tai omistajan huomiosta voi aiheuttaa stressiä ja kuumentaa tunteita. Kaikkia kissan tarvitsemia tärkeitä asioita (hiekkalaatikkoja, ruokailupaikkoja, raapimispuita, tähystelypaikkoja, nukkumapaikkoja jne.) tulee sen vuoksi olla yhtä monta kuin kissoja on perheessä ja mielellään vielä yksi ylimääräinen. Kissoilla on myös hyvä olla tilaa väistää toisiaan ja käyttää eri kulkureittejä. Lattiatason lisäksi kannattaa hyödyntää kolmiulotteista tilaa hankimalla korkeita kiipeilypuita ja seinähyllyjä. Lisää ympäristöolosuhteista voit lukea kirjoituksesta Kissan ympäristötarpeet.

Positiivisten suhteiden luominen edellyttää sitä, ettei kissa ole kipeä, pelokas tai stressaantunut. Kipeänä ja stressaantuneena kaikki ärsyttää, eikä silloin myöskään voi oppia uutta. Tutustuminen on uuden oppimista, ja se vaatii onnistuakseen rentoa ja uteliasta mieltä. Jos kissat ovat aiemmin tulleet hyvin toimeen keskenään, mutta tilanne yhtäkkiä muuttuu, voi syynä olla kipu. Silloin kannattaa lähteä eläinlääkäriin ja selvittää mahdollisen kivun syy. Myös kissoja tutustutettaessa kannattaa huolehtia, ettei kummallakaan ole hoitamatonta kipua. Pelko on myös este oppimiselle. Pelkäävä kissa puolustautuu jähmettymällä, pakenemalla tai aggressiivisuudella eikä kykene tutustumisen edellyttämään uteliaisuuteen. Tutustumisvaiheessa kotiympäristö on tärkeää tehdä mahdollisimman turvallisen tuntuiseksi kissalle. Turvallisuudentunnetta lisäävät hajujen ja huonekalujen muuttumaattomuus, rutiinien pysyvyys ja mahdollisuus piiloutua. Kaikki kissan kotiympäristössä kannaattaa siis pitää mahdollisimman muuttumattomana. Tutustuttamisvaiheessa uuden kissan huoneeksi valitaan sellainen tila, joka ei kuulu vanhan kissan suosikkipaikkoihin. Rutiinit ja aikataulut pidetään mahdollisimman muuttumattomina. Molemmilla kissoilla täytyy olla mahdollisuus päästä piilloon aina halutessaan. Tarvittaessa turvallisuudentunteen tukemiseen voi käyttää feromonihaihdutinta (esim. Feliway classic) ja stressin hoitoon tarkoitettuja lisäravinteita (esim. Zylkene tai Calmex).

Stressaavina aikoina kissan henkistä hyvinvointia voi tukea lisäämällä entisestään virikkeellisyyttä. Kaikki muutokset tehdään kuitenkin pikkuhiljaa ja kissan temperamentti huomioon ottaen. Jotkut kissat stressaantuvat kaikista muutoksista, myös positiivisista. Silittelyn, rapsuttelun ja muun huomion lisäksi on tärkeää tarjota leikkiä, aistivirikkeitä ja uuden opettelua. Kissalle voi esimerkiksi opettaa yksinkertaisia temppuja nami- tai silittelypalkalla. Aistivirikkeinä voi käyttää esimerkiksi sisälle tuotuja luonnonmateriaaleja, ulkoilua valjaissa, verkotetulla parvekkeella tai tarhassa, ikkunasta katselua tai kissoille tarkoitettua musiikkia (katso kirjoitus Musiikkia kissoille). Mikä tahansa hyvää mieltä ja positiivisia kokemuksia tuova toiminta auttaa liennyttämään stressiä ja tukemaan kissan hyvinvointia. Ylenmääräistä ruokintaa ja herkuttelua kannataa kuitenkin välttää, sillä pitkällä tähtäimellä ylipaino aiheuttaa paljon enemmän haittaa kuin syömisestä saatava hetkellinen nautinto.

Tutustuttamisen tärkeimmät asiat ovat:

  • turvallisuudentunne!
  • hyvien fiilisten tukeminen
  • pysyvät rutiinit
  • ympäristötarpeissa enemmän on enemmän
  • hajujen kautta tutustuminen
  • maltti on valttia ja kärsivällisyys palkitaan

Kaikista kissoista ei saa koskaan ystäviä keskenään. Jatkuva stressi ei ole hyvinvointia. Joskus on vaan todettava, että uuden kodin etsiminen on kissojen kannalta paras vaihtoehto. Se ei ole epäonnistuminen vaan rakkautta.

%d bloggaajaa tykkää tästä: